Kanteleen taidemusiikin koulutus Sibelius-Akatemiassa sai alkunsa 20 vuotta sitten silloisella solistisella osastolla. Tuona aikana on kantelealalla tapahtunut paljon ja osaltaan koulutuksen kehittyminen on vauhdittanut alan toimintaa. Nykyään koulutus tapahtuu pianomusiikin osaston kanteleluokan puitteissa.
”Monet asiat olivat kypsiä, kun koulutus alkoi. Ohjelmistoa oli juuri ja juuri riittävästi ja soittimen kehittäminen oli myös lähtenyt liikkelle. Soittajien taidon lisääntyminen vauhditti monia asioita”, pohtii Ritva Koistinen, joka on ollut koulutuksen pääasiallinen kanteleopettaja.
”Koulutuksen päämääränä on ollut perusteellinen kehitystyö kanteleensoiton taidon ja taiteen hyväksi sekä edellytysten luominen monipuoliselle muusikkoudelle. Tähän mennessä kanteleluokalta on valmistunut 15 musiikin maisteria. Suurin osa heistä on omistautunut pedagogiselle työlle, mutta useat toimivat myös aktiivisesti muusikkoina kotimaassa ja ulkomailla. Myös jatkotutkintoja on valmisteilla”, kertoo Ritva koulutuksesta.
Kanteleensoittajat ovat hyvin aktiivisia tekemään yhteistyötä säveltäjien kanssa. ”Ohjelmistoa kanteleelle on ihan mukavasti, mutta sitä ei ole koskaan liikaa. Erityisesti eturivin soittajilla, kuten esim. Eva Alkulalla, Eija Kankaanrannalla ja Elisa Kerolalla on monenlaisia konserttiprojekteja eri kokoonpanojen kanssa ja he tekevät jatkuvasti yhteistyötä säveltäjien kanssa.”
Koulutustoiminta on ollut myös kansainvälistä. ”Maisterin koulutuksen on Sibelius-Akatemian
pianomusiikin osaston kantelelinjalla saanut kaksi virolaista eli Kristi Mühling ja Hedi Viisma. Kaikista Baltian maista on myös ollut vaihto-opiskelijoita ja -opettajia.” Sibelius-Akatemian koulutuksella on ollut suuri vaikutus myös Baltian maissa. ”Näissä maissa on osin vallalla vielä vanha traditio ja näkemykset ovat joskus aika kapeakatseisiakin. Täällä on voinut kehitellä vähän uusia asioita soittimille ja monen musiikillinen katsantokanta on laajentunut huomattavasti. Kun soittimet ovat kuitenkin aika samantyyppisiä suomalaisen konserttikanteleen kanssa, on ollut mahdollista eläytyä näiden soittimien maailmaan, vaikkei niitä soitakaan”, Ritva Koistinen pohtii.
Juhlatapahtuma
Kanteleliitto ja Sibelius-Akatemia järjestävät juhlavuosien innoittamana tapahtuman ”Kantele 20+30”. Nykyisin pianomusiikin osaston puitteissa toimiva kanteleluokka juhlii 20-vuotista olemassaoloaan konserttitapahtuman muodossa 13.–14.10. Sibelius-Akatemiassa. Esiintyjinä on edustava joukko entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä luokan opettajat. Kolmessa konsertissa kuullaan monipuolinen kirjo kantelesävellyksiä ja transkriptioita, joilla on ollut merkityksellinen sija kuluneiden vuosien ohjelmistossa, mutta myös aivan uusia teoksia.
Ensimmäisessä konsertissa ”Kansainvälinen kantele” esiintyvät kanteletaiteilijat Eva Alkula, Eija Kankaanranta, Elisa Kerola ja Kristi Mühling, jotka toimivat muusikkoina kotimaan lisäksi monissa kansainvälisissä yhteyksissä. Konsertin teosten säveltäjät edustavat myös eri kansallisuuksia. ”Kantelesävellyksiä 111 vuoden ajalta” -konsertissa muodostuu kaari kanteleelle sävelletystä musiikista, alkaen Sibeliuksen kahdesta miniatyyristä tapahtumaa varten Pekka Jalkaselta ja Uljas Pulkkikselta tilattujen teosten kantaesityksiin.
Sunnuntai-iltapäivän matineassa Amos Anderssonin taidemuseossa kuullaan pääasiassa transkriptioita muille soittimille sävelletystä musiikista. Konserteissa on avustajina myös muita instrumentalisteja: huilistit Hanna Kinnunen ja Salla Ruuskanen, Uusinta-jousitrio sekä Heidi Luosujärvi, harmonikka.
Lauantai-iltana 13.10. on kanteleiden Feeniks-klubi, jossa kuullaan kanteleita ja japanilaista kotoa mm. rytmimusiikin ja uusien, viehkeiden sovitusten ja kokeilujen parissa. Vieraana on tuolloin japanilainen kototaituri Tomoya Nakai, joka konsertoi Eva Alkulan kanssa seuraavalla viikolla akatemian Soiva Akatemia -sarjassa. Tapahtumaan liittyy myös paneelikeskustelu sunnuntaina, jossa on mukana säveltäjiä sekä Eva Alkula ja Eija Kankaanranta – aiheena on ’Kantele säveltäjän näkökulmasta’.
”Olemme yhdistäneet tapahtuman järjestelyissä Kanteleliiton kanssa voimat, koska molemmilla on juhlavuosi. Ja Kanteleliiton juhlakonserttihan on myös akatemialla saman viikonlopun aikana”, kertoo Ritva Koistinen. ”Liitolla ja sen ensimmäisellä toiminnanjohtajalla Ismo Sopasella on ollut tärkeä rooli kantelemuusikoiden taidemusiikin koulutuksen aloittamiseksi Sibelius-Akatemiassa. Kiitos Ismolle sekä professori Martti Pokelalle ja professori Heikki Laitiselle.”
teksti: TImo Väänänen
Kantele 3/2007