Kanteletaiteilija ja -opettaja Jaakko Laasanen kuoli Iisalmessa elokuun 1. päivänä 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt Vetelissä Heikkilän kylässä 25.2.1930. Isä, Leander Laasanen oli tunnettu kanteleensoittaja ja rakentaja. Jaakko Laasanen alkoi soittaa 12–13-vuotiaana ja myös esiintyä kotiseutunsa juhlissa. Sisaruksista monet soittivat kannelta, ja Laasasilla oli 1947–1955 perheyhtye. Pikkupoikana herännyt innostus luontoon ja lintujen rengastamiseen olivat Jaakko Laasaselle rakkaita harrastuksia läpi elämän.
Opetustyö kiinnosti, mutta selän vioittumisen vuoksi seminaari jäi haaveeksi. Laasanen toimi 11 vuotta sijaisopettajana eri paikkakunnilla, esiintyi kanteleineen paljon ja menestyi 1955 valtakunnallisessa soittokilpailussa. Elämänkumppani Kaisu löytyi Lestijärveltä. Perheen perustaminen sai pohtimaan työpaikan vaihdosta. Vuonna 1963 Jaakko Laasanen muutti Kaisun ja Sampo-poikansa kanssa Iisalmeen, josta sai töitä nuorisotoimen ohjaajana. Hän pätevöityi alalle ja jäi 1990 eläkkeelle Iisalmen kaupungin nuorisotoimen johtajan virasta. Perheeseen syntyi vuonna 1965 tytär Tytti-Leena.
1960-luvulla Ylä-Savossa ei ollut kanteleharrastusta nimeksikään. Jaakko Laasanen soitteli seudulla vuosien ajan yksin. Kanteleensoittajana hän nousi esille Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, joilla hän esiintyi 20 vuoden ajan yksin, mestaripelimanni Tuure Niskasen ja myöhemmin oman kanteleyhtyeensä kanssa. Laasasen soittoa kuultiin usein radiossa. Kantele vei miehen esiintymismatkoille lähes kaikkiin Euroopan maihin ja eri maiden TV-ohjelmiin. Ohjelmisto oli pääosin pelimannimusiikkia, kansanlauluja, hengellistä musiikkia ja omia sävellyksiä.
Laasanen soitti 34-kielistä kanteletta perhonjokilaaksolaisittain lyhyeltä sivulta eli kanteleen lyhyet kielet soittajaa lähinnä. Hän soitti koko ikänsä Leander-isänsä rakentamilla kanteleilla, joissa on niin kutsutut alennetut bassot. Se tarkoittaa, että kanteleen viisi matalinta kieltä on viritetty I-, IV- ja V-asteen perussäveliksi (C-duurissa F1, G1, C, F, G). Loput 29 kieltä viritetään duurin asteikkokulun mukaisesti (C-duurissa c–c4). Jaakko Laasasen soitolle tyypillisiä piirteitä olivat rytmikkyys, vahva kosketus kieliin ja taidokas soittotekniikka: näppärät sormet ja pelimannisoitolle harvinaisemmat sormi-, kämmensyrjä- ja lautasammutukset.
Laasanen alkoi opettaa kanteleensoittoa Iisalmessa 1971. Kymmenen innokkaan tytön ryhmästä kehkeytyi maineikas yhtye, Jaakon kanteletytöt. Esiintymisiä riitti, ja yhtye piti 1976 Tamminiemessä yksityiskonsertin presidentti Urho Kekkoselle. Tytär, Tytti-Leena toimi isänsä apuna opettajana. Valtakunnallisia mestaruuksia monista eri kilpailuista ropisi niin solisteille, yhtyeelle kuin ohjaajallekin.
Kiinnostus kasvoi. Jaakko Laasanen opetti kanteleensoittoa kansalaisopistoissa lähes kaikissa Ylä-Savon kunnissa vuoteen 1988 asti ja toimi kouluttajana myös Ylä-Savon musiikkiopistossa, Ala-Könni-opiston kursseilla Kaustisella ja Lapinlahden musiikkileireillä. Hän myös käynnisti ja johti Ylä-Savon nuorten kansanmusiikkileirejä 1976–1985 eri paikkakunnilla. Oppilaita ennätti kertyä lähes 600. Laasanen sytytti kantelekipinän harrastukseen, monille myös ammattiuraan.
Jaakko Laasanen kuului Kanteleliiton perustamisesta 1977 lähtien liiton johtokuntaan, toimi 1985–1989 sen varapuheenjohtajana ja oli luomassa perinteisen kanteleensoiton taitomerkkijärjestelmää. Pitkä ja ansiokas kanteletyö sai laajalti arvostusta: hänelle myönnettiin Kalevalan juhlavuoden mitali 1985, Kanteleliiton Kultakantele-palkinto 1987 ja kunniajäsenyys 2009, Folk Music Festival -plaketti 1989, Iisalmen taidepalkinto 1990 sekä valtion taiteilijaeläke.
Se, että Laasanen pystyi tekemään päivätyönsä ohessa mittavaa työtä kanteleen hyväksi, lienee paljon myös Kaisu-vaimon ansiota. Laasanen seurasi kiinnostuneena kanteleasioita myös eläkkeellä ollessaan. Hän ei jättänyt musisointia eläkepäivilläänkään, vaan säesti toisinaan Sampo-poikansa viulunsoittoa harmoonilla tai kanteleella. Myös neljä lastenlasta toivat iloa elämään.
Laasasen soittotyyliä ei valitettavasti enää juuri kuule ja toivommekin, että uusi soittajapolvi kiinnostuu Laasasen soittamista kappaleista ja innostuu soittamaan kanteletta myös lyhyeltä sivulta.
Tiina Hiltunen
MuK, musiikkipedagogi (AMK), iisalmelainen kanteleensoiton opettaja
Anna-Liisa Tenhunen
FT, tutkija, Jaakko Laasasen kanteleoppilas
Lisätietoa Jaakko Laasasesta:
Tiina Hiltusen projektityö Kanteleensoittaja Jaakko Laasanen (Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin aineryhmä 2015) http://etno.net/opintodokumentti/kanteleensoittaja_jaakko_laasanen