Tunnelman sähköistyessä aistimukset vahvistuvat

Kantelemusiikin uudistaminen ei ole muut arvot ohittava päämäärä Eija Kankaanrannalle. Rajoja kyseenalaistava puoli tulee silti vahvasti esiin, kun arvioidaan espoolaisen musiikin maisterin tekemisiä ja ylipäätään suhdetta kanteleeseen.

“Kanteleesta saa vahvoja sointeja ja kulmikkuutta. Löydän nykymusiikista kaipaamaani särmää, rytmiä ja riitasointujakin”, Eija Kankaanranta toteaa. Musiikkiopiston kasvatti on katkonut lukemattoman määrän kieliä tutustuessaan rakkaaseen soittimeen. Kaunis musiikki, sellaisellekin on aikansa ja paikkansa.

Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana 2000–2003 työskennellyt Kankaanranta on iloinen, että on päässyt mukaan monipuolisesti eri projekteihin. Hän on ollut mm. Joensuun kaupunginorkesterin ja Pori Sinfoniettan solistina sekä soittanut uutta musiikkia Avantin ja Uusinnan kanssa.

Kysytty solisti ja kamarimuusikko on ahertanut taiteellisen jatkotutkinnon parissa jo noin viiden vuoden ajan. Kirjallista työtä varten hän on käyttänyt lähdeaineistonaan mm. kanteleelle sävellettyjä teoksia 80-luvulta tähän päivään.

“Olen yrittänyt tehdä mahdollisimman kattavan katsauksen erilaisiin äänitapahtumiin ja sointiväreihin”, Eija Kankaanranta kertoo.

Kankaanranta on luonnollisesti hyödyntänyt soittotaitoaan haastavassa tehtävässään. Muusikon kannalta on mielenkiintoista pohtia soittamisen tapoja ja tekniikoita. Tämäkin puoli näkyy Kankaanrannan tuotoksessa.

Yhteen hetkeen

Kirjallinen osuus taiteellisen musiikin tohtorin tutkinnosta on tarkistusta vaille valmis. Viisiosaisen jatkotutkintoon tähtäävän konserttisarjan kokonaisanti tyydytti toteuttajaansa.

Konsertteihin saapuneet kuuntelijat jakoivat pääasiassa positiivia tuntemuksia Kankaanrannan kanssa, vaikka mukaan mahtui kielteisempikin lehteen painettu kritiikki. Hyvistä ja ikävistä palautteista voi olla yhtä lailla hyötyä.

“Kunnioitan ja ihailen kaikenlaista taitoa. Otan myös mielelläni oppia eri puolilta omaan tekemiseeni”, Eija pohtii. Kankaanranta näkee konserttikanteleen lavealla tulevaisuuden tiellä. Tällaiselle näkemykselle hän on saanut vahvistusta mm. improvisaatiokollektiivissa. Tanssija Jaana Klevering ja äänitaiteilija Jaap Klevering kuuluvat myös kollektiivin ydinporukkaan.

“Olen tehnyt heidän kanssaan erilaisia esityksiä ja projekteja jo pitkään, mutta viime aikoina eniten juuri improvisaation parissa.” Jatkuva etsintä tuottaa tekijöilleen uusia elämyksiä. Sähkökanteleen ja Jaapin digitaalisesti tuottamat äänet ovat kiehtova yhdistelmä.

Arvosoittimen käyttö vielä alkutekijöissään

Koistinen Electric -sähkökantele on Kankaanrannan uusi väylä tuntemattomaan. Hän aikoo hyödyntää Rääkkylän Osuuspankilta saamaansa lainasoitinta ahkerasti niin opiskelijoiden parissa kuin konserteissakin.

“Tämä on minulle kuin lottovoitto. Näin arvokkaan soittimen hyödyntäminen ei ole mahdollista aivan jokaiselle ammattilaiselle”, Eija Kankaanranta iloitsee.

Juhani Nuorvala tulee olemaan yksi huippusäveltäjä, jonka kanssa Eija Kankaanranta pääsee syventämään yhteistyöuria uusille tasoille. “Sähkökantele avaa monia kiinnostavia ovia. Joitakin säveltäjiä juuri sähköiset äänet kiinnostavat erityisellä tavalla.”

Musiikin eheyttävä voima

Valtioneuvosto hyväksyi Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman (2010–2014) valmistelun opetusministeriössä pari vuotta sitten.

Kokonaisuuteen kuuluu taide- ja kulttuuritoiminnan soveltaminen hoito- ja hoivatyössä. Taiteilijalla voi olla oma roolinsa luovien terapioiden käytössä, psykiatrisissa apumenetelmissä tai vaikkapa harrastustoiminnassa. “Oikeaan suuntaan ollaan menossa.” Kankaanranta iloitsee kehityksestä, jossa taide ja kulttuuri nähdään yhä selkeämmin osana esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Improvisaatiokollektiivi BIK on pohtinut taiteen keinoja esimerkiksi mielenterveystyössä.

“Meillä on suunnitteilla ja tekeillä projekteja paitsi puhtaasti esityskontekstissa myös tähän mielenterveyden edistämisen teemaan liittyen. Yhtenä ideana voisi olla käsittelemättömien tunteiden tai toistaiseksi sanomattomien sanojen purkaminen äänimaailman tai liikkeen avulla”, Eija kertoo.

Hyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin voisi olla apua tarvitsevalle yksi avaintekijöistä. Tämä on yksi lähestymistapa, mutta ei tietenkään ainoa vaihtoehto. “Lopultakin pystymme olemaan läsnä vain taiteilijoina, koska osaamisalueemme on siinä.”

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Musiikin aika Vuoden 2009 Musiikin aika -festivaalin teema “musiikkia ristivalossa” nostaa esiin erilaisten musiikkien ja säveltäjien kohtaamisia sovitusten, vaikutteiden, sulautumisen tai poleemisuuden muodossa. Rinnastamalla erilaisia musiikkeja ja traditioita festivaali kutsuu yleisöä arvioimaan...
2. Kantele Musiikin Ajassa Asko Hyvärinen, kuva: Maarit Kytöharju, FIMIC Musiikin Aika, Finland Festivals 2009:n vuoden festivaali, soi tänä kesänä 7.–12.7. Viitasaarella teemanaan Muut musiikit länsimaisen taidemusiikin sisällä. Festivaali edustaa Suomen kesässä aikamme musiikkia,...
3. Akateeminen kantele (1,2&3) Kantele on viimeaikoina ollut akateemisten jatkotutkintojen aiheena tai välineenä.  Tieteellisen tutkimuksen kohteena kantele on hämmästyttävän vähän, mutta melko uusiin taiteellisiin tutkintoihin kantele on ehtinyt hyvin mukaan. Kantele-lehti pyysi lisensiaatti- tai...
4. Kokonaisvaltainen ilmaisu ohjaa esiintymistäni Vuoden kantele 2008 tunnuksen saaja on Arnold Chiwalala Arnold Chiwalalalle työ on elämän johtolanka. Neljätoista vuotta sitten hän opetti maailmankuulussa Bakamoyon taidekoulussa, mutta saatuaan tarpeeksi töitä Suomesta oli edessä muutto....
5. Kantelekilpailut Tampereella on avattu Eva Alkula ja Hannu Saha avasivat kantelekilpailun Tampereella 3.6.2009 Kanteleliiton puheenjohtaja, kanteletaiteilija Eva Alkula toivotti osanottajat ja yleisön tervetulleeksi kaikkien aikojen suurimpiin kantelekilpailuihin – avajaiset pidettiin tänään 3.6. Tampereen konservatiorion...