Paul Salmisen kantele, malli numero viisi

Viime vuonna tuli esiin melkoinen kanteleharvinaisuus, kun jyväskyläläinen pianonsoitonopettaja Päivi Janhonen etsi kotia perintönä saamalleen kanteleelle.  Janhonen sai kanteleen kymmenen vuotta sitten kuolleelta tädiltään Vilma Lepikolta. Vilma Lepikko asui...

Rantosen kantele

Professori Erkki Ala-Könni keräsi 1950- ja 1960-luvulla muistitietoa Pohjois-Pohjanmaalta Haapaveden ja Leskelän kylän kanteleensoittajista. Hän sai luetteloonsa lähes kaksikymmentä viisikielisen soittajaa, joista ”viimeinen” soittaja oli maanviljelijä Antti Rantonen...

Malisen kantele

Ontrei Malisen (1781–1856) kanteleen on tiedetty olevan Suomen kansallismuseossa, mutta ei ole tiedetty mikä vailla tietoja olevista kanteleista on Malisen. A.A. Borenius osti Vienasta kanteleita vuoden 1877 matkallaan ja hänen tiedetään ostaneen myös Ontrei Malisen...

Kantele ja Vienan Karjala 1915

Kevättalvella 1915 saapui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan Vienan Karjalasta runonäytteitä, joita niiden muistiinpanija nimitti joiuiksi tai joiunnoiksi. Tämä herätti suurta kiinnostusta Helsingin kansanrunouspiireissä. Niinpä nuori, mutta kokenut kenttämatkaaja,...

Kantelepaheita

Monissa viime vuosisadan alun lehtikirjoituksissa kannettiin syvää huolta kanteleen katoamisesta. Kuvanveistäjä Alpo Sailo tapasi Karjalan matkallaan vuonna 1909 enää kymmenkunta kannelniekkaa. Pelastaakseen kansallisen soittokoneemme vaipumasta unholaan hän teki...