Suomalaisia kantelekouluja

Majamäen kromaattisen kanteleen opas

Kanteleelle on vuosien saatossa kirjoitettu melkoinen määrä erilaisia oppikirjoja. Pienkanteleelle tarkoitetut oppaat rajaan tämän artikkelin ulkopuolelle. Isolle kanteleelle painetuista kouluista suurin osa on tarkoitettu ptkältä sivulta soittoa varten. On merkille pantavaa, että 1900-luvun alun ensimmäisissä kantelekouluissa kehotetaan soittamaan toisin päin kuin suurin osa kansansta soittaa. Selityksiin en tässä yhteydessä puutu. Lyhyeltä sivulta soittoa varten on tiedossani vain Elias Lönnrotin käsikirjoituksena oleva kantelekoulu 1800-luvulta, Musiikki Fazerin 1920- tai 1930-luvulla julkaisema opasvihkonen, Tytti-Leena Laasasen Perinteellisen suurkanteleen opas vuodelta 1991 ja kirjoittamani Itäkarjalaisen kromaattisen kanteleen koulu vuodelta 1987.

Seuraavassa esittelen arkistojeni kaksi harvinaisempaa kanteleen soitonopasta. Ensimmäinen on Musiikki Fazerin ohje kanteleen soitolle lyhyeltä sivulta. Julkaisu on Efraim Kilpisen konserttikantele-mainoksesta päätellen ilmeisesti painettu 1920 tai -30-luvulta. Suppeahko opas perustuu kielistön alle asetettaviin kaavakkeisiin. Keskiaukeamalla on 28-, 30-, 32-.ja 36-kielisille kanteleille virityskaavio ”Moll n:o 1.” ja ”Dur n:o 1.” (=a-molli ja C-duuri). Vastaavanlaisia kaavakkeita on käytetty nuottien asemasta mm. sitroissa ja ainakin virolaisissa kanteleissa. Vihkosen viimeisellä sivulla on ”Kantele kirjastossa” lueteltu 50 numeroitua sävelmää. Ne eivät siis ole nuotteja, vaan kielistön alle asetettavia kaavakkeita. Olisi mukava tietää onko niitä jollakin vielä tallessa?

Toinen esimerkkini kouluharvinaisuudesta on vuonna 1955 julkaistu Juho Majamäen ”Soiton aakkoset”. Se on opas kromaattiselle kanteleelle ja useille muille soittimille. Suppeassa kanteleoppaassa on piirros kromaattisen kanteleen rakentamista varten. Mielenkiintoinen yksityiskohta on eri-ikäisille tarkoitetut kanteleen rakennepiirroksen mittasuhteet: 12-15 vuotiallle =1:4, 8-12 vuotiaille =1:3 ja aikuisille =1:5. Perusviritykseltään kromaattisen kanteleen kielistön kaikki kielet ovat samalle tasolla. Soittaminen tapahtuu pitkältä sivulta, ja sävelmät ovat kanteleen kannelle asetattavilla kaavakkeilla samaan tapaan kuin edellisessä koulussa. Majamäki antaa kirjassaan soiton ohjeet, piirroksen ja soittokaavakkeet myös virsikanteelle.

Vanhojen kantelekoulujen saanti on ”kiven takana”. Suurin osa on loppuunmyytyjä. Jopa Ismo Sopasen ja Tytti-Leena Laasasen julkaisuja ei tunnu saavan enää mistään. Ohessa luettelo tiedossani olevista kouluista. Pyydän lukijoiden apua, sillä oheinen luettelo saattaa olla puutteellinen ja virheitäkin voi olla.

Soitto-oppaita lyhyeltä sivulta soittoon:

• 1800-luvun puolivälissä. (Vuosiluku puuttuu. Käsikirjoitus) Elias Lönnrot: 17-kielisen kanteleen koulu.  Kanteleen äänistys ja soiton ohjeita.
• 1920–30 luvulla  OY. Fazerin musiikkikauppa. Helsinki. Ohjeita kanteleen soitossa. Helppotajuisimman järjestelyn mukaan. Osakeyhtiö W&G aktiebolag
• 1987 Kari Dahlblom: Kantelekoulu kromaattiselle itäkarjalaiselle kanteleelle, Kauhavan Sanomalehti Oy. ISBN 951-998 32-9-5
• 1991 Tytti-Leena Laasanen: Perinteellisen suurkanteleen opas.

Soitto-oppaita pitkälta sivulta soittoon:

• 1903 Pasi Jääskeläinen: Kanteleen soiton alkeita. Kustantaja Yrjö Weilin, Helsinki.
• 1909 Olli Suolahti: Käytännöllinen opas kanteleensoittajille. A/B A. Apostol O/Y. Helsinki.
• 1900-luvun allussa (Vuosi puuttuu). Emil Kauppi: I vihko. Oppikirja Kanteleensoitossa/Lärebok i kantelespel. O.Y. Fazerin Mus.kauppa. Helsinki
• II vihko. Lauluja ja tansseja kanteleelle.
• III vihko. Lauluja kanteleen säestyksellä.
• IV vihko. Lauluja kanteleen säestyksellä. 10 Oskar Merikannon laulua.
• 1922 Emil Kauppi: I. osa. Kantelekoulu itseoppimista varten. R. E. Westerlund OY. Helsinki. Julkaisusarjaan kuuluvat myös:
• II. osa. 30 kansanlaulua kanteleen säestyksellä.
• III. osa. 40 kansanlaulua kanteleelle.
• Kansanvalistus-seuran Helsingissä kustantama Achilles Ockenströmin Säveleitä kanteleelle vihkoset ovat varhaisimpia tiedossani olevia nuottijulkaisuja isolle kanteleella.
• 1920-luvulla (Vuosiluku puuttuu) Paul Salminen: Suurkanteleen soiton opas, O/Y Fazerin musiikkikaupan kustanuksella, Helsinki.
• 1949 Paul Salminen: Kantelekoulu, OY Fazerin musiikkikauppa, Helsinki.
• 1955 Juho Majamäki: Soiton aakkoset. Lyhyet soittoon opastukset useille soittimille mm. ohjeet perusviritykseltään kromaattiselle kanteleelle ja virsikannel “Soinnulle”. Rakennepiirustuksia. Otava. Helsinki.
• 1987 Ismo Sopanen: Suomalaisen suurkanteleen opas, OY Finnpublishers, Tampere ISBN 951-848-024-9
• 1992 Eila Hassinen: Kantelekoulu 1, Koti-Kajaani offsetpaino, Kajaani.
• 1992 Taina Sopanen ja Ismo Sopanen: Kiva kantele.
• 2005 Sopanen, Piispanen ja Pitkänen: Vivo

teksti: Kari Dahlblom

Kantele 1/2010

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Paul Salminen Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo...
2. Paul Salmisen kantele, malli numero viisi Viime vuonna tuli esiin melkoinen kanteleharvinaisuus, kun jyväskyläläinen pianonsoitonopettaja Päivi Janhonen etsi kotia perintönä saamalleen kanteleelle.  Janhonen sai kanteleen kymmenen vuotta sitten kuolleelta tädiltään Vilma Lepikolta. Vilma Lepikko asui Toivakassa,...
3. Sarah Cummings-Ridge – Itä-Amerikan kantelepioneeri Arja Kastinen opastaa Sarah Cummings-Ridgeä Sommelon Kansainvälisellä kanteleleirillä 2009. Kuva: © Klaus von Matt/Sommelo Kiinnostus Suomen kansallissoittimeen on matkustanut maailmalle monia väyliä pitkin. Sarah Cummings-Ridgen kohdalla kipinä kyti yhden sukupolven...
4. Pasi ja kantele ”Ainoa, jolla Suomen tasavallassa on kuninkaallinen oikeus olla tunnettu jo pelkältä ristimänimeltään.” Sopisiko em. luonnehdinta kehenkään 2000-luvun kanneltajaan? Ehkä ei, mutta 1900-luvun alun Suomessa oli Pasi, josta on lukemattomia lehtijuttuja...
5. Venäläiset kanteleet Venäläisten kansantarujen eli bylinoiden sankareita on usein kuvattu kanteleensoittajiksi. Kantele oli kansanrunouden ja kirkollisten kuvausten perusteella myös muinaisten venäläisten kiertävien soittajien ja hovimuusikoiden ns. skomorohien yksi tärkeimmistä soittimista. Venäjänkielellä...