Sulo Huotari 24.8.1920–13.4.2005

Muusikko Paul Salmisen 1920-luvulla kehittämän suomalaisen konserttikanteleen rakentamistyön jatkaja Sulo Huotari syntyi Karjalassa, Nuijamaalla maanviljelijäperheeseen. Sulon musikaalisuus ilmeni jo nuorena ja ensin mandoliini sekä sitten viulu tulivat nuorelle pojalle tutuiksi. Kun musiikki näytti innostavan, isä hankki hänelle vielä harmonikan. Sen soittamista riittävästi opiskeltuaan Sulo liittyi v. 1937 Saimaan Jazz -yhtyeeseen. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan, jossa haavoittui. Sotien jälkeen hän soitti haitaria tanssimuusikkona kahdeksan vuoden ajan, esiintyen yhdessä mm. Toivo Kärjen ja Henry Theelin kanssa. Sulo opiskeli keikkailunsa ohessa puusepäksi ja työskenteli mm. Viipurin Harmonikkatehtaalla, ja lopulta Lahteen muutettuaan 1960–1970-luvuilla huonekalutehdas Sotkan mallipuuseppänä.

Sulo oli ihastunut myös kantelemusiikkiin, jota oli usein kuunnellut radiosta Paul Salmisen ja tämän oppilaitten soittamana jo sota-aikana. Vähitellen kiinnostus lisääntyi niin, että hän eri vaiheiden jälkeen osti Salmisen kantelejäämistön v. 1950 ja ryhtyi rakentamaan sekä kehittämään konserttikanteletta muun työnsä ohessa. Kanteleita hän rakensi hieman yli 10 vuoden ajan, kunnes sotavamman rasitukset alkoivat painaa ja sitten siihen toimintaan tuli runsaasti saman pituinen tauko, jolloin hän myi kantelepiirustuksensa Oiva Heikkilälle. Kantelerakentaminen Sulolla kuitenkin heräsi uudelleen, vaikkakin harventuneella vauhdilla. Konserttikanteleita Sulo ehti rakentaa n. 60 kpl elämänsä aikana, ja siinä ohessa myös joitakin diatonisia kanteleita sekä muita kielisoittimia. Nykyisistä konserttikanteleiden rakentajista Erkki Leskelä teki paljon yhteistyötä Sulo Huotarin kanssa. Sulo Huotari on ollut yksi tärkeä lenkki suomalaisen kanteleen kehityksessä ammattitason konserttisoittimeksi, johon osittain monien usko 1970-luvun lopussa alkoi hiipua. Nykyisten ammattirakentajien valmistamat kanteleet kyllä jo kestävät vertailun minkä muun soittimiston kanssa tahansa.

Sulo Huotari ehti tulla kanteleväelle vuosien saatossa tutuksi paitsi laadukkaitten soittimien rakentajana myös mm. kirjoituksillaan Kantele-lehdessä. Hän julkaisi Kanteleliiton kustantamana Kanteleen huoltokirjan v. 1982, jolloin hänet myös nimitettiin Kanteleliiton kunniajäseneksi. Vuoden Kantele -tunnustus Sulolle myönnettiin v. 1988.

Allekirjoittaneena tutustuin Sulo Huotariin 50 vuotta sitten, jolloin 14-vuotiaana kävin isäni kanssa hakemassa silloin Hyvinkäälle asettuneelta Sulolta valmistuneen konserttikanteleeni. Yhteydenpitomme kanteleasioiden merkeissä säilyi näiden vuosikymmenten ajan, jatkuen Kanteleliiton kuvioissa sekä perhetasolla. Kaikilla tyttärillänikin on Sulon tekemät kanteleet.

Viime vuosikymmenet Sulo Huotari asui Aini vaimonsa kanssa Hollolassa. Sulo menehtyi 13.4. vaikeaan sairauteen Kaunialan sotavammasairaalassa, ja hänet siunattiin Hollolan kirkossa 30.4.2005 omaisten, ystävien ja mm. kantelemusiikin saattelemana.

teksti ja kuva:  Ismo Sopanen

Kantele 2/2005

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Sulo Alaspää (1919–2008) Yhden maineikkaimman ja pidetyimmän kanteleyhtyeen tarina on kääntynyt lopuilleen. Muisto Alaspään veljesten triosta säilyy  kumminkin varmasti niin kauan kuin kanteletta soitetaan, ja soittokin helisee nuorimman veljen Simon toimesta. Ei...
2. Vuoden kantelelevy 2005: Martti Pokela, Improsettes Kanteleliitto valitsi ensimmäistä kertaa vuoden levyn. Valitsijana toimi Ylen musiikkiyksikön päällikkö Helena Hiilivirta. “Levypino, jonka sain Kanteleliitolta, yllätti minut monipuolisuudellaan”, kertoo Helena Hiilivirta. “Oli hienoa huomata, miten monia eri tyylejä...
3. Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä...
4. Arto Mättö 1944–2007 Suuri määrä ystäviä, kantelepelimanneja ja kuorolaisia sai tiedoksi suru-uutisen soitinrakennusmestari Arto Mätön äkillisestä poismenosta kotonaan Lappeenrannassa. Arton soitinrakennus ja etenkin kanteleiden valmistus sai alkusysäyksen 1970-luvun alussa, jolloin Arto oli kuullut...
5. Paul Salminen Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo...