Struny Rossii

Kansansoitinorkestereiden ja –yhtyeiden festivaalit

Jaroslavlissa pidettiin 13.–16.09.2007 seitsemännen kerran kansainväliset venäläisten kansansoitinorkestereiden ja -yhtyeiden festivaalit Struny Rossii. Tällä kertaa festivaaleille osallistuivat kansansoitinorkesterit Lipetskistä, Tambovista, Majkopista ja isäntäkaupunki Jaroslavlista, kansansoitinyhtye Kostroman alueelta ja Moskovan Gnessinien Akatemian balalaikansoittajat unisonossa. Suomea edustivat Jaroslavlin orkesterin solistina laulanut baritoni Juha Suominen ja kansansoitinyhtye Elgland Jyväskylästä.

Jaroslavl sijaitsee Venäjän sydämessä 280 km Moskovasta koilliseen Volgan ja Kotorosl sivujoen risteyksessä. Matkaa Pietarista on 750 km. Kaupungissa on n. 600 000 asukasta ja se täyttää kolmen vuoden kuluttua 1000 vuotta. Jaroslavlilaiset ovat ylpeitä mm. maailman ensimmäisestä naiskosmonautista Valentina Tereškovasta ja säveltäjä ja kanteleensoittaja Vera Gorodovskajasta.

Festivaalit oli tarkoitettu ensisijaisesti venäläisen kansansoitinmusiikin ammattilaisille. Taustatietona todettakoon, että Venäjän useat ammattimaiset tanssi- ja lauluyhtyeet alkoivat vuosikymmenien aikana toistaa itseään. Niiden ohjelmisto oli usein keinotekoisen teatraalista kansansoittimien jäädessä sivurooleihin. Neuvostoliiton hajottua joutuivat useat yhtyeet ja harrastelijaorkesterit vaikeuksiin valtion tuen loputtua. Ammattimaisten kansansoitinorkestereiden lukumäärä sen sijaan kasvoi. Venäjällä on 60 ammattimaista kansansansoitinorkesteria sekä lukuisa määrä pienempiä ammattimaisia yhtyeitä. 

Erilaiset kilpailut ja festivaalit ovat muodostuneet kansansoittimien ammattilaisten tärkeiksi kohtauspaikoiksi. Jaroslavlin festivaalien järjestäjänä on ollut alusta alkaen kunnallinen kansansoitinorkesteri Struny Rusi kapellimestarinsa Jevgenij Agejevin johdolla. Jevgenij Agejev on toiminut useiden kansainvälisten “balalaikkafestivaalien” kapellimestarina mm. Tukholmassa, Helsingissä ja viimeksi keväällä Kööpenhaminassa. Kansansoitinorkesteri Struny Rusi on konsertoinut Suomessakin useita kertoja ollen yhteistyössä mm. Helsingin balalaikkaorkesterin kanssa. Kiovan konservatoriosta valmistuneen baritoni Juha Suomisen ja Jevgenij Agejevin monivuotisen yhteistyön hyvänä esimerkkinä on mm. CD George Malmstenin sävellyksiä Suomisen laulamana kansansoitinorkesterin säestyksellä. Juha Suominen on tehnyt Pietarissa korkeatasoisen DVD:n, jossa häntä säestävässä kansansoitinorkesterissa on mukana sorminsoitettava pöytäkantele, jota soittaa Andrejevin orkesterin pitkäaikainen taiteilija Natalija Sorokina. Kantele on esityksissä näkyvästi ja kuuluvasti esillä.

Jaroslavlin festivaaleilla sorminsoitettava pöytäkantele ei tällä kertaa ollut mukana. Soitin onkin harvinainen suurten orkestereiden soitin. Kaikkien osallistuneiden kansansoitinorkestereiden soittimistossa oli kuitenkin klaviatuurikoneistolla varustettu pöytäkantele, jota soitetaan plektralla. Jaroslavlin orkesterissa ko. soitinta soitti kapellimestari Agejevin tytär Julija Agejeva. Jaroslavlin orkesterin domransoittaja Pavel Sergejev soitti kanssamme keväällä Jyväskylässä ja Kööpenhaminassa sekä nyt Jaroslavlissa. Domransoittajamme Ari Elgland oli estynyt tulemasta matkallemme, joten apu olikin kvartetillemme tarpeen. Yhteinen levy Pavelin kanssa on jo puoliksi nauhoitettu. Kantele on mukana tulevassa taltioinnissa.

Venäläinen siipimäinen kantele oli mukana Agydein Tasavallan kansansoitinorkesterissa Russkaja Udalj, jonka ohjelmisto perustui kansanmusiikkiin. Muut orkesterit olivat suuntautuneet klassiseen musiikkiin. Suomalaista talonpoikaiskanteletta soitti allekirjoittanut, alttodomran ohella, kansansoitinyhtye Elglandissa.

Suomalainen kantele oli mukana ensimmäistä kertaa. Mikrofonit olivat kunnossa ja hyvin kuului. Kantelesoolon jälkeen kitaristimme Johan Knaus lauloi hienosti kanteleen ja domrien säestyksellä kansanlaulun Katselin taivaan tähtiä. Venäläisten ammattilaisten ja Juha Suomisen esitykset olivat omaa luokkaansa joiden kuvaaminen tässä on turhaa – ne pitäisi nähdä ja kuulla!

Avajais- ja päätöskonserttien ohella osallistujat esiintyivät lisäksi Jaroslavlissa ja lähiympäristössä. Me esiinnyimme kulttuuriopistolla yhdessä Kostroman alueen kansansoitinyhtyeen Vdohnovenie kanssa. Kostromalaisten ystäviemme virtuositeetti oli mykistävää. Festivaalien loppukonsertissakin filharmonian suuressa salissa kuultiin häikäiseviä esityksiä, kuten Gnessinien Akatemian balalaikkojen upea tulkinta unisonossa Rimskij-Korsakovin Kimalaisen lennosta.

Martti “Jožik” Rissanen, Mikael Elgland, Johan Knaus ja allekirjoittanut kiitämme kaikkia Jaroslavlilaisia isäntiämme, erityisesti Jevgenij Agejevia ja Pavel Sergejeviä perheineen! Yhteistyö tulee jatkumaan. Toivomme näkevämme Jaroslavlin kunnallisen kansansoitinorkesterin ja Juha Suomisen keväällä 2008 Jyväskylässä. Paviljonki oli heidän pari vuotta sitten vieraillessaan ääriään myöten täynnä. 

teksti: Kari Dahlblom

Kantele 4/2007

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Venäläiset kanteleet Venäläisten kansantarujen eli bylinoiden sankareita on usein kuvattu kanteleensoittajiksi. Kantele oli kansanrunouden ja kirkollisten kuvausten perusteella myös muinaisten venäläisten kiertävien soittajien ja hovimuusikoiden ns. skomorohien yksi tärkeimmistä soittimista. Venäjänkielellä...
2. Akateeminen kantele (1,2&3) Kantele on viimeaikoina ollut akateemisten jatkotutkintojen aiheena tai välineenä.  Tieteellisen tutkimuksen kohteena kantele on hämmästyttävän vähän, mutta melko uusiin taiteellisiin tutkintoihin kantele on ehtinyt hyvin mukaan. Kantele-lehti pyysi lisensiaatti- tai...
3. Kolhon kanteletehdas, osa 2 Kaksi kolholaista kannelta. Taustalla Kari Dahlblomin loimukoivuinen kantele, josta on poistettu sävelvaihtokoneisto ja laitettu tilalle nylkyttimet. Edessä Pirkko Lintulan visakoivuinen kantele. kuva: Rauno Nieminen Kolhon kanteletehdas nousi nopeasti ja sen...
4. Pauliina Syrjälä ja Saarijärven kantele Pauliina Syrjälä on keskittynyt Saarijärven kanteleen soinnin tutkiskeluun. Soittimen rikas resonanssi ja monenlaiset mahdollisuudet kiehtovat. Tällä hetkellä Pauiinalla on taiteilija-apurahakausi menossa, joten työhön on saanut keskittyä rauhassa. Pauliinan musiikkia voi...
5. Olga ja Tatjana Kurikka tutustuivat kansainväliseen kanteleeseen jo lapsena Tanja (vas.) ja Olga Kurikka ovat asuneet noin puolet elämästään Venäjällä ja puolet Suomessa. kuva: Arja Kangasniemi Olga ja Tatjana Kurikka aloittivat kanteleensoiton pikkutyttöinä Petroskoissa, jossa he saivat vahvan kosketuksen...