Professori Erkki Ala-Könni keräsi 1950- ja 1960-luvulla muistitietoa Pohjois-Pohjanmaalta Haapaveden ja Leskelän kylän kanteleensoittajista. Hän sai luetteloonsa lähes kaksikymmentä viisikielisen soittajaa, joista ”viimeinen” soittaja oli maanviljelijä Antti Rantonen (1877–1961) Korkatin (Ainalin) kylästä, Rantosen talosta. Hän osti viisikielisen kanteleensa 1800-luvun lopulla Sivukankaan Matilta, eli Matti Kirjavalta (1817–1902). Matti asui Sivukankaan tilalla 3×4 metrin kokoisessa savutuvassa, missä oli yksi neliruutuinen ikkuna etelään päin. Kantele on värjäytynyt sinisenmustaksi savupirtissä. Kanteleen kannen alapintaan on raapustettu vuosiluku 1770.
viritystapit
Kantele on rakennettu yhdestä puusta kovertamalla. Puumateriaali on todennäköisesti leppää. Noen peittämästä soittimesta puulajin tunnistaminen on vaikeaa. Kielet kiinnittyvät ponsipäässä vartaana olevaan rautanaulaan. Raudasta on valmistettu myös kanteleen viritystapit. Kanteleen ponsi on korjattu rautanaulalla ja rautalangoilla. Kantele on kevyt ja pienikokoinen (530 mm x 117mm x 57 mm). Kanteleen kansi ja sivut on veistetty ohuiksi, paksuuden vaihdellen kolmesta seitsemään milliin.
Alkuperäinen kantele on edelleen Rantosen talossa, Korkatin kylässä, Haapavedellä. Vuonna 2003, Haapavesi Folk järjesti soitinrakennuskurssin, jossa rakennettiin muutama kopio kanteleesta. Viisikielisiä kanteleita rakensi Haapavedellä 1900-luvun alussa Pasi Jääskeläinen (1869–1920). Pasin viisikielisiä en ole nähnyt kuin valokuvissa. Mahtaisikohan kenelläkään olla tietoa Pasin viisikielisistä?
ponsi
teksti ja kuvat: Rauno Nieminen
Kantele 2/2008