Rantosen kantele

Professori Erkki Ala-Könni keräsi 1950- ja 1960-luvulla muistitietoa Pohjois-Pohjanmaalta Haapaveden ja Leskelän kylän kanteleensoittajista. Hän sai luetteloonsa lähes kaksikymmentä viisikielisen soittajaa, joista ”viimeinen” soittaja oli maanviljelijä Antti Rantonen (1877–1961) Korkatin (Ainalin) kylästä, Rantosen talosta. Hän osti viisikielisen kanteleensa 1800-luvun lopulla Sivukankaan Matilta, eli Matti Kirjavalta (1817–1902). Matti asui Sivukankaan tilalla 3×4 metrin kokoisessa savutuvassa, missä oli yksi neliruutuinen ikkuna etelään päin. Kantele on värjäytynyt sinisenmustaksi savupirtissä. Kanteleen kannen alapintaan on raapustettu vuosiluku 1770.

viritystapit

Kantele on rakennettu yhdestä puusta kovertamalla. Puumateriaali on todennäköisesti leppää. Noen peittämästä soittimesta puulajin tunnistaminen on vaikeaa. Kielet kiinnittyvät ponsipäässä vartaana olevaan rautanaulaan. Raudasta on valmistettu myös kanteleen viritystapit. Kanteleen ponsi on korjattu rautanaulalla ja rautalangoilla. Kantele on kevyt ja pienikokoinen (530 mm x 117mm x 57 mm). Kanteleen kansi  ja sivut on veistetty ohuiksi, paksuuden vaihdellen kolmesta seitsemään milliin.
Alkuperäinen kantele on edelleen Rantosen talossa, Korkatin kylässä, Haapavedellä. Vuonna 2003, Haapavesi Folk järjesti soitinrakennuskurssin, jossa rakennettiin muutama kopio kanteleesta. Viisikielisiä kanteleita rakensi Haapavedellä 1900-luvun alussa Pasi Jääskeläinen (1869–1920). Pasin viisikielisiä en ole nähnyt kuin valokuvissa. Mahtaisikohan kenelläkään olla tietoa Pasin viisikielisistä? 

ponsi

teksti ja kuvat: Rauno Nieminen

Kantele 2/2008

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Pasi ja kantele ”Ainoa, jolla Suomen tasavallassa on kuninkaallinen oikeus olla tunnettu jo pelkältä ristimänimeltään.” Sopisiko em. luonnehdinta kehenkään 2000-luvun kanneltajaan? Ehkä ei, mutta 1900-luvun alun Suomessa oli Pasi, josta on lukemattomia lehtijuttuja...
2. Minkä arvoinen kantele on? ”Ostin kirpputorilta Paul Salmisen kanteleen joka maksoi 150. Haluaisin tietää minkä arvoinen kantele on?” Oikea vastaus on tietenkin 150€. Soittimen hintahan oli juuri määritelty vapailla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja...
3. A-K -kantele n:o 11, Salmisto–Heikkilä Vuonna 1971 Erkki Ala-Könni ja Martti Pokela toimittivat Pienoiskantele-oppaan. Oppaassa on soitto-ohjeet ja sävelmistö viisi- ja yhdeksänkieliselle kanteleelle. Tavoitteena oli saada kantele koulusoittimeksi. Tarkoitusta varten Marjatta ja Martti Pokela...
4. Kuusikielinen kantele Museoviraston nettisivuille on auennut kanteletutkijan unelma. Menet osoitteeseen http://kokoelmaselain.nba.fi, klikkaat siitä ’Jatka hakusivuille’, kirjoitat ylimpään ’mikä’-sarakkeeseen ’kantele’ ja klikkaat sivun alareunasta ’Käynnistä haku’. Edessäsi ovat kaikki Kansallismuseon kansatieteellisten kokoelmien seitsemänkymmentä...
5. Kantele-lehden ja Kantele.netin päätoimittajaksi Sauli Heikkilä Kantele-lehden ja Kantele.netin uudeksi päätoimittajaksi on valittu Sauli Heikkilä. Päätoimittajuudesta oli kiinnostunut ilahduttavan suuri hakijajoukko, mukana oli useita vahvoja ammattilaisia, joista Kanteleliiton hallitus valitsi päätoimittajaksi Heikkilän. Sauli Heikkilällä on Pieni...