Pohjoismaisia harppuja

Historiallinen tapaaminen Lundissa

Toissa vuonna sai tšekkiläissyntyinen nykyisin Ruotsin Lundissa asuva irlantilaisen harpun soittaja Josef Straka ajatuksen kutsua ensimmäisen kerran koolle harpunsukuisten soittimien (harput, kantele, lyyra, langeleik, jouhikko ym.) soittajia pohjoismaista ensimmäiseen pohjoismaiseen tapaamiseen (spelmansstämma) Lundissa syksyllä 2008. Pohjoismaissahan on yllättävän paljon “klassisten” soittajien lisäksi kansanomaisten harppujen soittajia, jotka eivät kuitenkaan juuri tunne toisiaan. Näin siis sai alkunsa ensimmäinen Nordic Harp Meeting, jolle on nyt luvassa jatkoa Turussa lokakuun toisena viikonloppuna 2009.

Ensimmäinen NHM oli todella uskomaton kokemus sekä itselleni että 14-vuotiaalle tyttärelleni Helkalle, joka opiskelee harpunsoittoa Turun Konservatoriossa – itse olin mukana lähinnä harpunrakentajan ominaisuudessa. 50–60 alan harrastajaa oli kokoontunut kaikista pohjoismaista sekä keski-Euroopasta pitkäksi viikonlopuksi tutustumaan toisiinsa, soittamaan yhdessä, oppimaan uusia kappaleita sekä osallistumaan kursseihin ja seminaareihin. Suomesta olivat mukana lisäksemme Anna Kattainen, Lily Neill ja Patrik Weckman pääkaupunkiseudulta. Sekä Anna että Lily vetivät omat kurssinsa, Anna kanteleohjelmiston soveltamisesta harpulle sekä Lily harppuimprovisoinnista. Lisäksi oli ruotsalaisen kansanmusiikin kurssi harpulle, vetäjänään Erik Ask-Upmark, Stein Villan kurssi norjalaisen lyyran soitosta sekä saksalaisen Stefan Battigen kurssi historiallisista harpunsoittotekniikoista. Oli todella hämmästyttävää nähdä, miten keskiaikaisten miniatyyrien kuvat harpunsoittajista heräsivät henkiin nykyaikaisesta poikkeavan näppäilytekniikan myötä – näissä kuvissa ei siis ollutkaan kyse taiteilijan vapaudesta tai kömpelöstä kuvailmaisusta vaan täydestä realismista.

Lisäksi saimme tutustua esimerkiksi norjalaiseen talonpoikaisharppuun, jollaisen olemassaolosta monikaan osanottaja ei välttämättä edes tiennyt. Tämä, samoin kuin norjalainen keskiaikainen lyyra, on rekonstruoitu museosoittimien perusteella ja kummallakin on Norjassa oma kasvava harrastajakuntansa.

Vuoden 2010 tapahtuman lupasivat norjalaiset jo Lundissa järjestää ja nyt siis tulevana syksynä tavataan Turussa. Tarkoituksena on järjestää harppu-, jouhikko-, lyyra- ja kantelekursseja mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan sekä edistyneille että vasta-alkajille tarvittaessa lainasoittimilla.

Alkukeväästä avataan kotisivut osoitteessa www.vanhatharput.com. Tapahtuman suunnittelua varten toivotaan alustavia ilmoittautumisia ja tietoa kiinnostuksen kohteista joko allekirjoittaneelle yrjanaermala93(a)gmail.com tai Anna-Maria Toivoselle amtoivonen(a)luukku.com. Tervetuloa syksyllä Turkuun! 

teksti ja kuvitus: Yrjänä Ermala

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Pohjoismainen kansansoitinsymposium Kaustisella: Kanteleita, harppuja, avainviuluja, laululuuttu ja puhaltimia Rauno Nieminen valaisee Kansanmusiikki-instituutin johtaja Marko Ahon kanteleensoittoa Kaustisen Pelimannitalossa. Kuva: Timo Väänänen. Kansanmusiikki-instituutti isännöi 19.–21.1.2011 Pohjoismaisen kansansoitinsymposiumin Kaustisella. Mukana oli tutkijoita, soitinrakentajia, soittajia, taiteilijoita, alan harrastajia ja ammattilaisia...
2. Jaakko Laasaselle kantele on suvun ja sydämen asia Ylä-Savon kantelehistoria olisi jäänyt ohueksi ilman veteliläissyntyistä Jaakko Laasasta. Lyhyen sivun soittaja, pitkän linjan kantelemies viettää ansaittuja eläkepäiviään Iisalmessa, mutta seuraa kanteletapahtumia edelleen aktiivisesti.  ”Muistan sen, että kun isä soitti...
3. Rauno Nieminen, monialainen taitaja Muusikko, soitinrakentajamestari, soitinrakennuksen lehtori ja tutkija Rauno Nieminen on tutustunut kanteleeseen ja kansansoittimiin monelta suunnalta. Hän rakentaa, soittaa ja tutkii. “Mulle tämä yhtä ja samaa juttua. Ensin mä olen innostunut...
4. Olga ja Tatjana Kurikka tutustuivat kansainväliseen kanteleeseen jo lapsena Tanja (vas.) ja Olga Kurikka ovat asuneet noin puolet elämästään Venäjällä ja puolet Suomessa. kuva: Arja Kangasniemi Olga ja Tatjana Kurikka aloittivat kanteleensoiton pikkutyttöinä Petroskoissa, jossa he saivat vahvan kosketuksen...
5. Tuopa Tyttö, kaunis Tyttö, Kanteletta soittaa   Tämän vuoden ensimmäisessä Kantelelehdessä oli Mirva Minkkisen sykähdyttävä artikkeli Sibeliuksesta ja kanteleesta. Oli ihailtava teko hankkia lupa Sibeliukselle lahjoitetun kanteleen konserttikäytölle. Toivottavasti kantele ja sen hienoksi todettu sointi tallentuu...