Mimmit
Pikku Kakkosen Aamuista tuttu sisarusduo MIMMIT on lastenlevykategorian EMMA-ehdokkaana esikoisalbumillaan ”Hats Hats Harakkainen”. Voittajat julkaistaan 14.3.09 klo 18.00 Helsingin Kultturitalolla, josta YLE TV2:en suora lähetys. Rääkkylästä kotoisin olevien Pauliina Lerchen ja Hannamari Luukkaisen mukaansatempaava soundi perustuu karjalaiseen maailmanmusiikkiin ja akustisiin soittimiin, jolla halutaan tuoda vaihtelua lastenmusiikin sähköiseen valtavirtaan.
1) Mikä kanteleen rooli on Mimmeissä?
Pauliina Lerche: Mimmeissä kanteleen rooli on tosi tärkeä niissä kappaleissa, joissa se on mukana. Keikoilla soitan kannelta vielä vähän enemmänkin kuin levyllä. Nautin kanteleen soitosta paljon. Olen soittanut pienkanteleita 9-vuotiaasta lähtien, ja vaikka kantele ei olekaan ollut minulle missään vaiheessa pääsoitin, niin sen soittaminen on kulkenut mukana tärkeänä osana muusikkouttani kaikki nämä vuodet. Erityisen ihanaa on upea sointi ja se, että kanteleella pystyy tekemään ihan erilaisia juttuja kuin haitarilla, joka on pääsoittimeni. Olen myös saanut paljon inspiraatioita perinteisistä kantelesävelmistä. Olen muuntanut niitä haitarille ja myös säveltänyt niiden hengessä uusia biisejä.
2) Mitä kantele on antanut sinulle, mitä se mahdollistaa?
Pauliina Lerche: Saatan jäädä soittelemaan kanteletta tosi pitkiksi ajoiksi ja ihan vaan fiilistelemään. Improvisointi on minusta omista soittimistani helpointa juuri kanteleella. Viululla se on vaikeinta. Lisäksi kokeilen paljon kaikenlaisia ihmevirityksiä 15- kieliselläni. Olen varmaan virittänyt sitä ihan liian alas tai välillä ihan liian ylös mutta niin siitä on löytynyt uusia soundeja. On myös tosi mukavaa soittaa kannelta kevyen musiikin proggiksissa. Vesa-Matti Loirin bändissä minulla on mukana kantele ja jokaisen keikan jälkeen ihmiset tulevat kyselemään soittimesta. Siinä saa samalla levittää tietoa kanteleesta. Hectorin bändissä olen päässyt soittamaan kannelta vaikkapa Lumi teki enkelin eteiseen -biisissä. Se toimii muuten tosi hyvin kanteleella!
3) Millaista kanteletta käytät?
Keikkakäytössä ja levytyksissä minulla on turkoosi Koistisen Wing 15. Itse asiassa numero 3 sellainen. Olen siihen todella tyytyväinen. Treenikämpillä minulla on kanteleita enemmänkin, isän rakentamat perinteiset 5- ja 10-kieliset ja itse rakentama 5- kielinen. 2-vuotiaalla tyttärelläni on myös vihreä Koistisen 5-kielinen. Soittelemme yhdessä kanteleita. Oppilaiden kanssa soitan 10-kielistä. Vähän kanteleentapainen soitin on deltar, joka on irakilaisen professorin keksintö. Olen soittanut sitä levylläni ja se oli isossa roolissa tanssiproduktiossa Onnen solat, johon sävelsin musiikin. Olen hankkimassa 15-kieliseeni juuri mahtavaa härpätinboxia, josta saa kaikkea kivaa ulos.
4) Mikä on värien merkitys sinulle?
Värit on elämän suola! Mimmien asuissa meillä on ollut lähtökohtana perinteiset karjalaiset kirjonnat ja esim. feresin muoto. Olemme suunnitelleet itse sitten modernit asut. Samaahan on musiikissakin, perinnettä ja uusia juttuja sekaisin. Hannamari on tehnyt upeat kirjonnat, ja vääntänyt niitä yökaudet. Viimeiset pistot Hansu taisi pistellä asuihin TV2:sen pukuhuoneessa 5 minuuttia ennen Mimmien kuvausten alkua.
teksti: Timo Väänänen
Kantele 1/2009
Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
- Piia Kleemola, kantelepitäjän kasvatti Haapavedeltä kotoisin oleva Piia Kleemola tarttuu kanteleeseen ja alkaa soittaa tottuneesti. Vaikka Piian pääsoitin on seitsemänvuotiaasta asti ollut viulu, Sibelius-Akatemiassa hän innostui myös kanteleesta. Nyt soitin soi myös useissa hänen...
- Vuoden yhtye 2007: Blatentsaine Blatentsaine on neljän nuoren naisen kansanmusiikkiyhtye, jossa kantele soi yhdessä viulun, nokkahuilujen ja haitareiden kanssa. Yhtye soittaa omaa pelimanniperinteeseen pohjautuvaa musiikkiaan, joka syntyy yhdessä tekemällä, sovittamalla, säveltämällä ja soittamalla –...
- Jane Ilmola Jane Ilmola syntyi suomalais-amerikkalaiseen perheeseen Wisconsinissa. Hän innostui äitinsä synnyinmaasta niin paljon, että hakeutui opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Monen mutkan kautta hänen tiensä kuljetti Haapavedelle nostamaan kantelepitäjän osaamista uudelle tasolle. Haapaveden...
- Pauliina Syrjälä ja Saarijärven kantele Pauliina Syrjälä on keskittynyt Saarijärven kanteleen soinnin tutkiskeluun. Soittimen rikas resonanssi ja monenlaiset mahdollisuudet kiehtovat. Tällä hetkellä Pauiinalla on taiteilija-apurahakausi menossa, joten työhön on saanut keskittyä rauhassa. Pauliinan musiikkia voi...
- Anna-Liisa Tenhunen – intohimoinen perinteentutkija Anna-Liisa Tenhunen Kun Anna-Liisa Tenhunen pääsi opiskeluaikana penkomaan arkistoja, ajan ja paikan taju katosivat. Näin löytyi oma ala kantele- ja perinteentutkimuksen parissa, jonka tuorein näyttö on helmikuussa julkaistussa Kantele-tietokirjassa. Tenhusen...
