Laasasen Soitinverstas 100 vuotta

Laasasen suvussa on rakennettu soittimia jo pitkään. Leander Laasanen (1892–1985) rakensi huonekaluja, perusti suksitehtaan ja teki kanteleita ja viuluja. Leanderin poika Kullervo Laasanen (s. 1935–) jatkoi isänsä työtä. Nykyään Jussi Laasanen vaalii kolmannessa polvessa satavuotista soitinrakennusperinnettä.

Kolme sukupolvea

Leander Laasanen rakensi ensimmäisen kanteleensa 12-vuotiaana, kun naapurissa asuva Juha Karikko opetti soittamaan kanteletta sekä innosti kanteleenrakennuksen pariin. Leander teki yli kolmesataa kanteletta, viimeisen kanteleensa 90-vuotiaana. Alun perin suorasivuisia kanteleita rakentanut Leander ryhtyi 1930-luvulla kokeilemaan kielitappisivun taivuttamista ja soittimiin tuli myös sammutuslauta. Konserttikanteleita valmistettiin yhteistyössä Paul Salmisen (1887–1947) kanssa. Kanteleen puuosat tehtiin Laasasen soitinverstaalla ja Salminen asensi soittimiin sävelvaihtokoneistot. Kullervo Laasanen jatkoi isänsä rakennusperinnettä ja perinne siirtyi myös verstaan nykyiselle soitinrakentajalle ja kolmannelle sukupolvelle Jussi Laasaselle.

Kanteleensoittoa

Soitinrakennuksen taustavoimana on soittotaito. Kanteleita on soitettu monissa kokoonpanoissa sekä yksin – suku on ollut myös hyvin aktiivinen soitossa, esimerkiksi Jussin serkku Tytti-Leena Laasanen tunnetaan hyvin kanteleensoittajana. Jussi aloitti soittamisen viululla Keskipohjanmaan konservatoriossa nuorena poikana ja kanteleensoiton vähän myöhemmin isänsä ohjauksessa. Soitinrakennukseen Jussi on saanut koulutuksen Ruotsin Leksandissa viulunrakennuskoulussa. Opiskelu tapahtui italialaisella viulunrakennusperinteellä, jolla Jussi rakentaa edelleen. Jussin oma soitinrakennusverstas on perustettu 1992.

Perhonjokilaakson perinteet

Nykyään soitinverstaan tuotannossa on 5–36-kielisiä kanteleita. Pienkanteleissa on mm. perinteinen koverokantele, joka on yhdestä puukappaleesta koverrettu. Suurkanteleiden joukossa on perinteisiä ja kehitettyjä perhonjokilaaksolaisia malleja. Erikoisuutena verstaalla on 34-kielinen suonikielinen kantele, joka on mallisuojapatentoitu. 

Kantele 4/2005

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Kanteleliiton historiikki, Kanteleliitto 30 vuotta Alussa olivat kotimaa, kantele – ja Ismo.  Neljän vuosikymmenen takaisessa Suomessa kantele oli katoamassa. Erkki Ala-Könni ja Martti Pokela pitivät ponnekkaita palopuheita henkitoreissaan viruvan viisikielisen puolesta. Ison kanteleen soittajia oli...
2. Jokilaaksojen kanteleyhdistys ry 20 vuotta Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaakson alueella on pitkä kantelehistoriansa. Alueella on ollut tunnettuja kanteleensoittajia kuten mm. Pasi Jääskeläinen, Antti Rantonen, Riika Pentti, Anni Kääriäinen, Ilona Porma, Martti Pokela, Väinö Savikoski ja...
3. Otto Koistinen 80 vuotta Otto Koistinen teki ensimmäisen kanteleensa vuonna 1957 ja sen jälkeen hän on tehnyt noin 1000 kannelta. Joukossa on kotikanteleita, konserttikanteleita, pienkanteleita ja myös muutama virolainen kromaattinen kannel. Aktiivinen rakentaminen on...
4. Jaakko Laasaselle kantele on suvun ja sydämen asia Ylä-Savon kantelehistoria olisi jäänyt ohueksi ilman veteliläissyntyistä Jaakko Laasasta. Lyhyen sivun soittaja, pitkän linjan kantelemies viettää ansaittuja eläkepäiviään Iisalmessa, mutta seuraa kanteletapahtumia edelleen aktiivisesti.  ”Muistan sen, että kun isä soitti...
5. Jussi Ala-Kuha 1952–2007 Soitinrakentaja ja muusikko Jussi Ala-Kuha kuoli sairaskohtaukseen 12.3.2007. Hän syntyi 1.7.1952 Kuortaneella. Jussin poismeno on ollut yllättävä, pysähdyttävä, järkyttävä. Jussi oli suomalaisen kulttuurin kannalta merkittävä persoonallisuus. Hänessä yhdistyivät monet kyvykkyydet:...