Karjalan aika

Joensuussa Kirkkokatu 2:ssa on paljastettu musikaalinen kantelereliefi. Reliefin on suunnitellut ja toteuttanut porvoolainen kuvanveistäjä Jorma Parkkari. Reliefin karjalaistyylisen sävelmän on säveltänyt porvoolainen Perttu Hietanen.
Näytä kartta

Reliefin esikuvana on oikea, perinteinen itäsuomalainen kantelemalli. Reliefissä on katseen houkuttajana kello ja katseen vangitsijana kantele. Reliefiin sisältyy oleellisena osana kanteleella soitettu musiikki, joka on erityisesti sävelletty tähän tarkoitukseen. Reliefi on asennettu Joensuun Kirkkokatu 2:n eteläpäätyyn. Päiväsaikaan tasatunnein soiva musiikki tulee todellisuudessa päädyssä pihalla olevasta pylväästä, vaikka korva kuuleekin sen tulevan kanteleesta. Reliefi on valaistu em. pylväässä olevalla kohdevalaisimella. Reliefistä on arvoituksellinen kuvaus talon päädyssä olevassa erillisessä kyltissä. Reliefissä esiintyvä tähti on tyypillinen kanteleen aukon malli.

Reliefin kyltissä lukee: "Reliefi Karjalan aika Vanha arvoitus kysyy, mikä on 'metsässä syntynyt, korvessa kasvanut, seinällä seisoo, pöydällä porisee, polvella laulaa'. Vastauksen on suunnitellut ja toteuttanut kuvanveistäjä Jorma Parkkari. Kellon musiikin on säveltänyt Perttu Hietanen. Reliefi on paljastettu 21.1.2010. Teos on osa Kruunuasunnot Oy:n eri puolille maata toteuttamasta kiinteistötaiteesta.

Reliefin idea syntyi lopputuloksena yhtälöstä, johon sisältyivät talon vieressä oleva kirkko (ja kirkkoon liittyvä musiikki ja kirkonkellojen soitto), karjalaisuus, kantele osana karjalaista perintöä sekä talon läheisyydessä sijaitseva laululava. Kello tuli reliefiin sekä mielenkiinnon herättäjänä että elämän ja kehityksen jatkumisen symbolina.

Reliefillä on tehtävänä toimia talojen osoitteen rakentajana, eräänlaisena maamerkkinä, tunnisteena. Tavoitteena on lisätä myös talojen tunnettuutta eräänä kilpailukykyisenä asumisen vaihtoehtona.

Reliefin alkuperäinen idea on syntynyt Kruunuasunnoissa. Reliefin on suunnitellut ja toteuttanut porvoolainen kuvanveistäjä Jorma Parkkari. Reliefin karjalaistyylisen sävelmän on säveltänyt porvoolainen Perttu Hietanen.

Reliefi on tehty pääosin alumiinista. Kanteleen kielet ovat kuparia. Radiosignaalilla ohjattu kellokoneisto on Pelco Oy:n tuotantoa. Reliefin korkeus on noin 5 m ja sen leveys kanteleen osalta enimmillään noin 0,8 m ja kellotaulun osalta noin 2 m. Reliefin valaistuksen ja äänentoiston on suunnitellut Eero Majamaa.

teksti ja kuva: Reijo Savolainen

Kantele 1/2010

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Aleksanteri II:n muistomerkki Vuonna 1884 järjestettiin kilpailu muistomerkistä Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II:lle (1818–1881, hallitsijana 1855–81). Jalustan veistosryhmät kuvaavat Aleksanteri II:n hallituskauden edistystä ja hyvinvointia. Muistomerkin yhdessä jalustaryhmästä on myös...
2. Paul Salminen Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo...
3. Minkä arvoinen kantele on? ”Ostin kirpputorilta Paul Salmisen kanteleen joka maksoi 150. Haluaisin tietää minkä arvoinen kantele on?” Oikea vastaus on tietenkin 150€. Soittimen hintahan oli juuri määritelty vapailla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja...
4. Timo Lipitsä, Viimeinen runolaulaja Timo Lipitsä soitti omatekoista 10-kielistä kanneltaan Tampereen laulujuhlilla 1934. Lehdet kertoivat: ”Vanhuuttaan vapisevat kädet käsittelevät rakasta soitinta varmasti, ja virsujalka pyrki lyömään tahtia.” Kuvalähde: Vapriikin kuva-arkisto Kanteleensoittaja, runolaulaja Timo Lipitsä...
5. Erkki Ala-Könnin kivinen kantele Kantele on vertaansa vailla oleva suomalaisen kulttuurin symboli, ollut jo parisataa vuotta. Kanteletta on kuvattu sanallisesti, runosäkein, musiikillisesti ja se on mukana sadoissa piirroksissa, maalauksissa ja veistoksissa. Joissakin se...