1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kanteleliitto r.y. Yhdistyksen toimialue on koko maa, ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä liitto.

2 § Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on koota yhteen kantelemusiikin esittäjät, harrastajat sekä kanteleenrakentajat ja kantelemusiikin ystävät; herättää kantelemusiikin harrastusta, tukea sen opetusta ja valvoa kanteleensoittajien, säveltäjien, sovittajien ja kanteleenrakentajien yleisiä ja yhteisiä etuja.

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton

3 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa kustantamalla ja levittämällä kantelemusiikkijulkaisuja ja nuotteja, tukemalla kanteleenrakentamistaidon kehitystä, ja järjestämällä koulutus- ja esiintymistilaisuuksia sekä virkistystoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi voi liitto järjestää asianomaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia, ottaa vastaan testamentteja ja jälkisäädöksiä sekä kustantaa kantelemusiikkijulkaisuja ja nuotteja.

Liiton toiminnan tarkoituksena ei ole voiton taikka muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.

Liitto järjestää kanteleensoittoon liittyviä valtakunnallisia sekä muita julkisia kilpailuja ja tilaisuuksia. Kilpailujen järjestäminen voidaan hallituksen päätöksellä luovuttaa liiton jäsenyhdistyksen järjestettäväksi tai ne voidaan toteuttaa yhteistoimin muiden paikallisyhdistysten kanssa. Kilpailujen talousvastuusta päätetään kulloinkin erikseen.

4 § Jäsenet

Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kunniajäseniä, kannattajajäseniä ja perhejäseniä.

Varsinaiset jäsenet voivat olla henkilö- tai yhteisöjäseniä. Henkilöjäseneksi pääsee jokainen henkilö, jonka liiton hallitus hyväksyy. Henkilöjäsenen perheeseen kuuluva henkilö voidaan hyväksyä perhejäseneksi. Perhejäsenelle ei lähetetä Kantele-lehteä. Muuten perhejäsenellä on samat oikeudet kuin varsinaisella jäsenellä. Yhteisöjäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeushenkilöitä, joiden toimintaan kanteleharrastus oleellisesti liittyy.

Kunniajäseneksi voi liiton varsinainen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on huomattavalla tavalla ansioitunut liiton toiminnassa tai sen edustamalla alalla.

Kannattajajäsenen hyväksyy hallitus.

Varsinaiset jäsenet, kannattajajäsenet ja perhejäsenet suorittavat syyskokouksen määräämät liittymis- ja jäsenmaksut, jotka voivat olla erisuuruiset eri jäsenryhmillä.

Hallitus voi sairauden, asepalveluksen tms. perusteella vapauttaa jäsenen jäsenmaksujen suorittamisesta joko kokonaan tai määräajaksi.

Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta.

5 § Jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen

Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka liiton kokouksen pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan seuraavan kuun alusta, kun eroilmoitus on tehty. Mikäli jäsen eroaa kesken vuoden, ei jo maksettuja jäsenmaksuja palauteta.

Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta yhden kuukauden kuluttua jäsenmaksulaskun erääntymisestä lukien.

Jäsen voidaan erottaa liitosta:

1. Jos hän ei täytä sääntöjen jäsenille määräämiä velvollisuuksia
2. Jos hän on aikaansaanut huomattavaa vahinkoa liitolle tai ilmeisesti toiminut vastoin liiton tarkoitusperiä
3. Jos hän on esiintynyt liiton arvoa alentavasti.

Jäsenen erottamisesta päättää hallitus joko omasta aloitteestaan tai jos 1/10 liiton jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Erotettu jäsen voi päätöksestä tiedon saatuaan 14 päivän kuluessa, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta valittaa liiton kokoukselle, jättämällä valituksen kirjallisesti hallitukselle.

Jäsenen erottamispäätös on mainittava kokouskutsussa.

6 § Liiton kokoukset

Liiton varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous.

Yhdistyksen kokous (syys / kevät) voidaan toteuttaa tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla myös ns. etäkokouksena.

Äänioikeus liiton kokouksessa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kannattajajäsenellä, kunniajäsenellä ja perhejäsenellä.

Liiton kokouksissa on jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä yksi ääni. Yhteisöjäsenenä olevan oikeushenkilön edustajalla on oltava äänioikeuteen oikeuttava valtakirja.

Varsinainen, kannattaja-, kunnia- ja perhejäsen voi valtakirjalla edustaa vain yhtä poissaolevaa liiton jäsentä.

Liiton kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen kutsusta.

Ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, tai jos vähintään 1/10 liiton jäsenistä sitä ilmoitettua asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Kokoukset kutsutaan koolle jokaiselle jäsenelle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta sähköpostitse tai postitse lähetetyllä kirjallisella kokouskutsulla tai julkaisemalla kutsu liiton muissa jäsenjulkaisuissa.

Jäsenen, joka haluaa tietyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Kokouksen päätöksellä voidaan kuitenkin kiireellisenä ottaa käsiteltäväksi kysymys, jota ei ole esitetty hallitukselle edellä mainitussa järjestyksessä, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

7 § Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Käsitellään hallituksen laatima edellisvuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.
2. Esitetään päättyneen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto.
3. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
4. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8 § Syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
2. Päätetään hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille sekä tilintarkastajille mahdollisesti maksettavista palkkioista ja matkakorvauksista.
3. Määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus.
4. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.
5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi.
6. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi toimintakaudeksi.
7. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä näille varahenkilöt.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9 § Hallitus

Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 10–14 jäsentä. Hallitus tulee valita mahdollisimman tasapuolisesti eri intressiryhmät huomioon ottaen.

Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa, ensi kerran arvan perusteella ja sen jälkeen vuoron mukaan.

Puheenjohtajan valitsee syyskokous vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan 2 varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä on läsnä.

Hallitus edustaa liittoa ja hoitaa sen asioita. Erityisesti hallituksen tehtävänä on:

1. Valmistella liiton kokouksissa käsiteltävät asiat.
2. Toteuttaa liiton kokousten päätökset.
3. Ottaa itselleen sihteeri ja muut tarvittavat toimihenkilöt ja määrittää heidän tehtävänsä.
4. Asettaa tarvittaessa erityistoimikuntia, joiden kokoonpanon ja tehtävät se määrittelee.
5. Pitää liiton jäsenluetteloa.
6. Tehdä esitykset kunniajäsenistä.
7. Päättää liiton ansiomerkeistä ja huomionosoituksista.
8. Päättää stipendien ja apurahojen myöntämisestä liiton tarkoitusta vastaavan toiminnan tukemiseksi.

10 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen nimeämät toimihenkilöt, kaksi aina yhdessä.

11 § Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on annettava tilit ja vuosikertomus tilintarkastajille hyvissä ajoin ennen kevätkokousta, kuitenkin viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.

12 § Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Sääntömuutoksesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

13 § Liiton purkaminen

Liittoa älköön purettako niin kauan, kuin vähintään kuusi jäsentä sitä vastustaa. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on luovutettava liiton purkautumista päättävän kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla johonkin liiton tarkoitusta vastaavaan toimintaan.