Kairosmajalla

Kaksi kemiläistä kanteleensoittajaa ja -opettajaa Riikka-Tuulia Tikkanen ja Mari Köykkä sekä Tervolan kanttori ja kanteleensoittaja Sari Pylkkö ovat tänä kesänä konsertoineet Pohjois-Suomen kirkoissa. Pienoiskiertue alkoi kesän alussa Rovaniemeltä ja parin viikon välein konsertteja on ollut Kemissä, Kiimingissä, Kairosmajalla sekä Tervolassa.

Konserttien teemana on suomalaisuus ja suomalaiset kansansävelmät. Alussa kuulijat johdatellaan tunnelmaan Konevitsan kirkonkelloilla. Sen jälkeen on vuorossa kolme tuttuihin kansanlaulumelodioihin tehtyä hengellistä laulua 10-kielisillä kanteleilla säestettynä. Suurin osa ohjelmistosta koostuu tunnetuista suomalaisista hengellisistä lauluista konserttikanteleilla soitettuna ja kolmiäänisesti laulettuna. Ohjelmassa on muun muassa Suojelusenkeli, Kotomaani, ja tietysti Kreeta Haapasalon Kanteleeni. Laulujen välissä on ”höysteenä” Hannu Syrjälahden iki-ihania kantelesävellyksiä.

Yleisö on ottanut konsertit sydämellisesti vastaan. Konserttien jälkeen ihmiset ovat käyneet kiittämässä ja halaamassa, ja monessa silmänurkassa on välkkynyt kyynel. Kysyntää olisi ollut useampaankin konserttiin, joten nähtäväksi jää seuraako jatkoa ensi kesänä. 

”Kiertueen kohokohta oli konsertti Kairosmajan Revontulikappelissa Pyhätunturilla heinäkuun lopussa. Siellä saimme onnistuneen konsertin jälkeen rentoutua hienossa rantasaunassa ja käydä aamuisella vaelluksella ihailemassa Lapin upeita maisemia. Kapusimme pitkiä portaita ensin tunturia ylös ja sieltä alas karuun ja jylhään Aittakuruun, jonne oli rakennettu esiintymislava ja katsomo. Mahtava akustiikka ja ympäröivä luonto innoittivat meidät laulamaan. Harmi, että kanteleiden raahaaminen sinne olisi ollut liian raskasta”, Mari Köykkä kertoo.

Vaikka kantele kehittyy ja sillä tehdään uusia läpimurtoja eri musiikkityylien saralla, niin kanteleen perinne säilyy uuden rinnalla. Kanteleen herkkä ja kaunis ääni sopii edelleen myös kirkkoon ja hengelliseen musiikkiin. Ja jos ympärillä vielä on kaunis kesäinen Suomen luonto niin mikäpä sen parempi keino rauhoittumiseen ja hengähtämiseen kaiken kiireen keskellä.

teksti: Mari Köykkä ja Sari Pylkkö

kuva: Alpo Vähäkangas

Kantele 3/2008

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Esko Finström: Meri-Lapin musiikkipuuhamies Kanteleharrastuksella on Meri-Lapissa vahva jalansija. Soitinta on opetettu siellä kymmeniä vuosia, mutta 1990-luvun alussa kanteletoiminta alkoi saada määrätietoisemmat puitteet. Kuinkas muuten kuin innokkaan ja aktiivisen puuhamiehen ansiosta. Seitsemäntoista vuotta sitten...
2. Kuulumisia kiertueelta: Luomumatka LuoMuKanteleet-yhtyeen kanteleensoittajat ovat parin vuoden välein tehneet esiintymismatkan. Jo edellistä matkaa suunniteltaessa esitettiin idea tutustumisesta muihin suomalaisiin kanteleensoittajiin. Niinpä noin vuosi sitten yhtyeen ohjaaja Maarit Aarvala otti yhteyttä Kemin musiikkiopiston...
3. Nasellen kantelekuningas Wilho Saari   Kun Wilho Saaren isä muutti Amerikkaan, hänellä oli mukanaan kantele, jonka soittoa Wilho kuuli isän työpäivän päätyttyä. Wilhokin opiskeli musiikkia, mutta vasta 50-vuotiaana hän tarttui kanteleeseen. Viimeisen kahden...
4. Kantele hyvin esillä Sommelossa Kantele on jälleen hyvin esillä kansanmusiikkijuhla Sommelossa heinäkuun alussa. Viime vuonna hienosti toteutunut kansainvälinen kantelekurssi Kantele Camp SOI toteutuu myös tänä kesänä.  Opettajina ovat Eva Alkula konserttikanteleissa, Arja Kastinen pienkanteleissa,...
5. Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä...