Israelissa

Olimme huhtikuussa puolisoni, pianisti Folke Gräsbeckin kanssa säveltäjä ja Sibelius-tutkija Ron Weidbergin kutsumana Israelissa. Edellisen kerran olimme tavanneet hänet Sibelius-konferenssissa Texasin Dentonissa v. 2005.

Meillä oli konsertti Raánanan Avoimen Yliopiston auditoriossa. Lisäksi saimme pitää Suomen Veteraanipäivän kunniaksi  konsertin  suurlähettiläs Kari Veijalaisen residenssissä. Suomen suurlähetystö järjesti 25.4. konsertin ja vastaanoton Israelissa asuvien Suomen sotaveteraanien kunniaksi. Se on heille vuosittain hyvin tärkeä tilaisuus.

Suurlähettiläs Kari Veijalainen lausui tervetulosanat. Leo Millner toi suomenjuutalaisten sotaveteraanien tervehdyksen. Ennen konserttia kuulimme vielä israelilaisen etnomusikologin Israel Daliotin kerrontaa kanteleen syntymyytistä ja soittimesta yleensä. Hän muisteli lämmöllä vierailuaan Suomessa, jonka yhteydessä hän oli tavannut mm. Martti Pokelan.

Soitin kanteleella suomalaisia Oskar Merikannon ja Emil Sivorin sävellyksiä sekä kansanlaulusovituksia. Folke esitti pianolla Merikannon muunnelmia Gabriel Linsenin laulusta Mä oksalla ylimmällä sekä Sibeliuksen sävellyksiä huipentuen Finlandian pianoversioon.

26.4. konsertoimme Ron Weidbergin työpaikalla, Raánanan Avoimessa Yliopistossa. Ennen konserttia Folke piti luennon Suomen musiikin historiasta. Konsertin ohjelma oli osittain sama kuin edellisenä päivänä, mutta soitin lisäksi Sibeliuksen kaksi sävellystä 36-kieliselle kanteleelle. Päätin osuuteni Matti Kontion säveltämään musiikkiin.

Folke esitti isänsä Gottfrid Gräsbeckin Hagiasmoksen (1975) ja Kalevi Ahon Piano solon (1985). Hänen Sibelius-osastossaan oli myös kolme sonatiinia vuodelta 1912. Konsertti kuului Avoimessa Yliopistossa kuukausittain järjestettävään sarjaan. Kuulijat olivat musiikkia hyvin tuntevia ja he kyselivät aktiivisesti kanteleesta musiikin päätyttyä.
Suvi Gräsbeck • suvi@taiteilijat.net 

teksti: Suvi Gräsbeck

Kantele 3/2007

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Kunniapalkinto Folke ja Suvi Gräsbeckille Folke ja Suvi Gräsbeck saivat viime vuoden lopulla 50 000 euron kunniapalkinnon Ella ja Georg Ehrnroothin säätiöltä. Palkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää työtä säätiön tukemilla alueilla. Pianisti Folke...
2. Sibelius ja suuri rakkaus – kantele Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen (1865–1957) ja kanteleen yhteyksistä on puhuttu varsin vähän. Sibelius oli kuitenkin läpi elämänsä hyvin kiinnostunut kansallissoitimestamme. 1892 hän sai Helsingin yliopistolta matka-apurahan Karjalaan tutustuakseen runonlauluun ja kanteleensoittoon....
3. Sibeliusta kanteleella     BIS-levy-yhtiö julkaisee Sibeliuksen musiikkia. Ruotsalainen levy-yhtiö BIS julkaisee elokuussa yhdeksännen Sibelius-aiheisen viiden levyn kokoelman. Kokoelma sisältää kamarimusiikkia. Jaakko Kuusisto ja Suvi Lehtonen-Gräsbeck esittävät Kehtolaulun viululle ja viisikieliselle kanteleelle....
4. Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä...
5. Akateeminen kantele (1,2&3) Kantele on viimeaikoina ollut akateemisten jatkotutkintojen aiheena tai välineenä.  Tieteellisen tutkimuksen kohteena kantele on hämmästyttävän vähän, mutta melko uusiin taiteellisiin tutkintoihin kantele on ehtinyt hyvin mukaan. Kantele-lehti pyysi lisensiaatti- tai...