Asko Hyvärinen: valse griffyre

Asko Hyvärisen mielestä suomen kielen sana säveltäjä ei kerro kaikkea, koska musiikissa on paljon muutakin kuin säveltasoja. Englannin composer voidaan ymmärtää laajemmin. Säveltäjähän on ikään kuin järjestyksen muodostaja. Säveltämiseen kuuluu Hyvärisen mukaan riskien ottaminen. Hän haluaa löytää soittimesta jotain olennaista. Sellaista, mitä ei voi toteuttaa toisella soittimella.

Kantele tuli tämän Haapavedellä syntyneen nykysäveltäjän tietoisuuteen varsin kaukaa. Hän oli mukana kanadalaisen ERGO Ensemblen konserttiprojektissa, johon osallistunut kanadalainen säveltäjä halusi teokseensa suomalaisen kanteleen. Soitin päätyi myös Hyväriseltä tilattuun kamariorkesteriteokseen Spring Contours, jonka pohjautuu 12 melodiseen linjaan (engl. contour = ääriviiva). Kyse ei ole kuitenkaan aivan ”perinteisistä” melodioista. Hyvärinen kehottaa kuvittelemaan, miltä ylöspäinen linja kuulostaa yhdellä symbaalilla, useammalla symbaalilla tai vaikka harpulla.

Hyvärinen mainitsee usein käsitteen kokonaistonaliteetti. Tällä hän tarkoittaa kaikkea soivaa materiaalia ja korostaa, että on olemassa myös valtavasti säveltasottomia ääniä. Niihin voi sisältyä monenlaisia kiinnostavia ominaisuuksia, joita on mahdotonta saada esiin silloin kun pyritään tuottamaan puhtaita sävelkorkeuksia (Hyvärinen 2006b).

“Tonaalisuus, jolla tarkoitan äänten välistä suhdeverkostoa (ei siis pelkästään sävelten välistä), rakentuu kolmesta erilaisesta materiaalitasosta; kromatiikasta (mikä tahansa tasavireinen järjestelmä), mikrointervalleista (¼-osasävelet) sekä hälyistä (erilaiset säveltasottomat äänet).”

(Hyvärinen 2002a.)

Kanteleen kokonaistonaliteetin etsiminen on tarkoittanut uudenlaisten äänitapahtumien käyttöön ottamista. Miltä kuulostaa, jos lyöt sammutuslaudan kielistölle, teet sormen kynsipuolella nopean vedon sävelvaihtovipuihin, raapaiset muovinpalalla punottuja bassokieliä tai vedät hitaasti ja raskaasti pyöränpinnaan kiinnitettyä superpalloa teräskieltä pitkin?

Raapaisun muutos

Asko Hyvärinen on kirjoittanut kanteleelle sooloteoksen valse griffyre (2002) ja käyttänyt kanteletta orkesterisoittimena lyömäsoitinkonsertossa Erg / Hamâda (2003) sekä kamariorkesteriteoksessa Spring Contours (2001). Hänen tavoitteenaan on ollut ”tehdä kantele uusiksi soittimena”. Tämä on saavutettu ”tekemällä tietyillä apuvälineillä äänimaisema ei-perinteiseksi” (Hyvärinen 2004). Erityisen dramaattisesti tämä toimii erilaisia valssin tahtilajeja ja raapaisuääniä hyödyntävässä valse griffyressä (ransk. griffure = raapaisu, valse = valssi, jatkuva vaihtuminen).

Valse griffyressä kantele on uudella tavalla vahva ja omaperäinen sooloinstrumentti. Erilaiset soittovälineet toimivat sointimaailman laajentajana eikä musiikki jää ”välineurheilun” varjoon. Hyvärinen sai yhden sysäyksen sävellystyöhön kuultuaan erään kantelekonsertin:

”Muistaakseni jo istuessani siellä konsertissa alkoi päähän kivuta ajatus, että kanteleelle täytyy tehdä näköjään jotain muuta, kuin mitä tässä konsertissa kuului. … kun aloittaa säveltämisen niin yksi kysymys on tietysti se, että mitä on vielä tehtävissä. Hyvin useinhan valitaan se tie, että tehdään vähän lisää, pienin muutoksin, sitä mitä on tehty jo […] tai mikä pahempaa, on tietysti se jos tehdään vain sitä mitä tilattiin.”

(Hyvärinen 2004.)

Valse griffyressä soitetaan suurimman osan aikaa slide-putkella, kappaleen loppupuolella myös superpalloilla. Sormilla tehtävät äänet ovat useimmiten kynsiääniä. Slide-putkella tehtäviin ääniin vaikuttaa se, operoidaanko diskantti- vai bassokielillä ja kosketetaanko kieliä putken reunalla, päällä vai kyljellä.

” […] perisuomalaisen kansansoittimen rooli on kaikkea muuta kuin tavanomaista penta- tai heptatonista asteikko- ja murtosointuhelkyttelyä. Hyvärinen houkuttelee eetteriin kanteleen materiasta, puusta ja metallista kumpuavia, lähes käsinkosketeltavia ääniä, mikä tekee teoksen sointimaailmasta hyvin konkreettisen […]”

(Suilamo 2004.)

Valse griffyre syntyi puolessatoista kuukaudessa ja Hyvärisellä oli poikkeuksellisesti myös soitin käytössään. Yleensä hän ei käytä soitinta tai konsultoi soittajia. Teoksesta Yleisradiolle tehty nauha oli Suomen edustajana Wienin säveltäjärostrumissa vuonna 2005 ja on sen jälkeen soinut radiokanavilla mm. Australiassa, Kanadassa ja Latviassa. Olisi kiinnostavaa kysyä kuuntelijoilta, minkälaisen soittimen he luulevat olevan kyseessä!

Musiikkia Paanukirkossa

Pohjoispohjanmaalainen Kärsämäki sai oman musiikkijuhlansa vuonna 2005 Musiikkia Paanukirkossa -tapahtuman myötä. Sen perustajina ja johtajina toimivat Asko Hyvärinen ja Hanna Kosonen. Ensimmäisen vuoden esiintyjiin kuuluivat muun muassa pianisti Antti Hotti, viulisti Antti Tikkanen ja laulaja Sirkka Parviainen. Ohjelmistossa oli esimerkiksi Hyvärisen, Koskelinin, Madetojan, Mozartin ja Rameaun teoksia. Tapahtuma esitteli aikamme musiikkia myös kantaesitysten kautta. Ensi heinäkuussa festivaalilla kuullaan myös kantelemusiikkia ja todennäköisesti aivan uusiakin ääniä. 

Asko Hyvärinen

• Syntynyt 1963 Haapavedellä, asuu nykyisin Helsingissä.
• Oma soitin lyömäsoittimet. Sävellysopintoja Turun konservatoriossa ja yliopistossa, myös yksityisesti ja kursseilla, mm. Darmstadt 1990. Tärkeimpiä vaikuttajia säveltäjä Helmut Lachenmann.
• 4 orkesteriteosta, 2 konserttoa, 27 kamarimusiikkiteosta, 12 sooloa, 4 kuoro- / vokaaliteosta.
• Uusimpia sävellyksiä 2005:
  • Guises, huilulle käyrätorvelle ja kontrabassolle,
  • After trace, bassoklarinetille ja marimballe,
  • Stride, harpulle.
• Teoksia esitetty Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kanadassa. Sävellyskonsertit Järvenpäässä 2002 ja Helsingissä 2004. Suomessa teoksia ovat esittäneet mm. Avanti! ja Zagros.

• Hyvärinen, Asko 2002a. Spring Contours. Teoskommentti. www.fimic.fi -> Contemporary Music -> Composers -> Asko Hyvärinen -> List of Works -> Spring Contours linkki. (Luettu 2.1.2006)
• Hyvärinen 2002b. valse griffyre. Kopio käsikirjoituksesta. Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus (FIMIC).
• Hyvärinen 2004. Valstan radio-ohjelma. 14.11.2004 liittyen Helsingin sävellyskonserttiin Yle Radio 1.
• Hyvärinen, Asko & Häyrynen, Antti 2005: Musiikkia Paanukirkossa 8.–10.7.2005 – Musiikkijuhla Kärsämäellä. Käsiohjelma. Musiikkia Paanukirkossa ry. www.musiikkiapaanukirkossa.fi
• Hyvärinen 2006a. Haastattelu Helsingissä 5.1.2006
• Hyvärinen 2006b. Sähköpostikommentti 24.1.2006
• Suilamo, Harri 2004. Being egregious – Asko Hyvärinen ennen kuulumattoman jäljillä. http://www.fimic.fi -> Contemporary music -> Composers -> Asko Hyvärinen -> Profile and articles linkki. (Luettu 2.1.2006)

teksti: Eija Kankaanranta

Kantele 1/2006

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Olga ja Tatjana Kurikka tutustuivat kansainväliseen kanteleeseen jo lapsena Tanja (vas.) ja Olga Kurikka ovat asuneet noin puolet elämästään Venäjällä ja puolet Suomessa. kuva: Arja Kangasniemi Olga ja Tatjana Kurikka aloittivat kanteleensoiton pikkutyttöinä Petroskoissa, jossa he saivat vahvan kosketuksen...
2. Kardemimmit Kardemimmit valittiin vuoden uusmaalaiseksi kansanmusiikkiyhtyeeksi. Kaikki yhtyeen jäsenet soittavat erikokoisia kanteleita ja laulavat. Yhtye on ollut koossa noin kahdeksan vuotta ja se on valittu mm. Vuoden kanteleyhtyeeksi 2004. Vuonna 2005...
3. Jokilaaksojen kanteleet kulttuurilähettilääksi   Pyhä-, Siika- ja Kalajoen alueelta ponnistava Jokilaaksojen kanteleet -yhtye valittiin Nuori Kulttuuri -lähettilääksi. Nuori Kulttuuri -lähettiläät toimivat Suomessa asuvien nuorten kulttuurin esimerkkinä ja esikuvana omassa lajissaan ja edistävät harrastustaan...
4. Kantele Musiikin Ajassa Asko Hyvärinen, kuva: Maarit Kytöharju, FIMIC Musiikin Aika, Finland Festivals 2009:n vuoden festivaali, soi tänä kesänä 7.–12.7. Viitasaarella teemanaan Muut musiikit länsimaisen taidemusiikin sisällä. Festivaali edustaa Suomen kesässä aikamme musiikkia,...
5. Vuoden kantelelevy 2005: Martti Pokela, Improsettes Kanteleliitto valitsi ensimmäistä kertaa vuoden levyn. Valitsijana toimi Ylen musiikkiyksikön päällikkö Helena Hiilivirta. “Levypino, jonka sain Kanteleliitolta, yllätti minut monipuolisuudellaan”, kertoo Helena Hiilivirta. “Oli hienoa huomata, miten monia eri tyylejä...