Anni Marttinen ja Annin kanteleet

Esiintymisiä on ollut Annin kantele-yhtyeellä Petäjävedellä, ympäri Keski-Suomea ja mm. Kaustisella sekä jopa Japanin televisiossa. Kirkoissa ovat Annin Kanteleet soineet usein. Ohjelmistossa on kansanlauluja, hengellistä musiikkia ja Anni Marttisen sävellyksiä ja sanoituksia. Mukana on aina ollut myös laulu. Kanteleyhtyeen soittajilla oli kauniit itse suunnitellut ja tehdyt esiintymisasut.

Petäjäveden tunnettu kanteleensoittaja Anni Marttisen (1922–2003), os Katajamäki, syntyi laulun ja soiton keskellä. Isältään Anni Marttinen sai ensimmäisin kanteleensa kuusivuotiaana.

Anni Marttisen elämäntie johti Marttilan Olavin maatilan emännäksi ja neljän lapsen äidiksi. Musiikki pysyi aina matkassa. Kanteleensoiton lomassa Anni Marttinen lauloi, sävelsi ja sanoitti. Esiintymisiä kertyi vuosien mittaan paljon, Kaustisen kansanmusiikkijuhlillakin Anni kävi 28 vuonna.

Isä, Viine Katajamäki oli tunnettu pelimanni. Hän soitti kanteletta, hanuria ja huuliharppua. Anni Marttisen aloitteesta syntyi perheen oma kanteleyhtye Annin Kanteleet, jossa aluksi soittivat sisarukset Anni, Airi ja Anja. Myöhemmin mukaan tulivat lapset ja lapsenlapset. Yhtye on tominut Petäjävedellä yhtäjaksoisesti 1970-luvulta alkaen. Kaikki soittivat lyhyeltä sivulta.

Petäjävedellä syntyi Annin Kantele-yhtyeen ympärille myös kantelepiiri 1990-luvun alussa. Anni toimi vetäjänä kuusi vuotta. Kantelepiiri toimii edelleen, joskin soittajat kokoontuvat harvakseltaan. Kantelepiiriläisetkin soittavat vanhimpaan perinteeseen pohjautuen lyhyeltä sivulta. Petäjäveden oman kanteleenrakentajan Jalo Saarisen ”Jalokanteleiden” ohella soittajilla on mm. Oiva Heikkilän kanteleita. Anni Marttinen soitti myös Paul Salmisen suurkanteleella 3A, jossa koneiston vivut ovat perässä pitkän sivun puolella.

Lähteitä:

• Keskisuomalainen 21.05.1995: Pelimannikisat Kintaudella v. 1953
• Petäjävesi 03.12.1997: Anni Marttinen – Kylän kanteletar 75 v.
• Anja Kurkisen ja Carita Aution haastattelut 2009

teksti: Kari Dahlblom

Kantele 3/2009

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Tauno Marttinen 1912–2008 Poissa on šamaaniksikin tituleerattu säveltäjä Tauno Marttinen, jonka säveltämistyyliin kuului intuitiivinen ote, hetkeen eläytyminen. Mitä ajatusvirrassa sävellyskynänsä kirjoitti, sitä ei yleensä muutettu! Tauno tähtäsi konserttipianistin uralle, mutta päätyi säveltäjäksi. Sävellystä...
2. Jalo Saarinen, yli tuhannen kanteleen rakentaja Jalokannel Ensimmäinen kanteleeni oli hinaajan kansimiehen palkalla ostettu ”Jalokannel”, jonka oli rakentanut Jalo Saarinen (1918–1974). Anni Marttinen (1922–2003) perusti 1970-luvulla Petäjävedellä perheyhtye Annin Kanteleet. Heillä muistin olleen myös Saarisen kanteleita,...
3. Venäläiset kanteleet Venäläisten kansantarujen eli bylinoiden sankareita on usein kuvattu kanteleensoittajiksi. Kantele oli kansanrunouden ja kirkollisten kuvausten perusteella myös muinaisten venäläisten kiertävien soittajien ja hovimuusikoiden ns. skomorohien yksi tärkeimmistä soittimista. Venäjänkielellä...
4. Uuraisten unohdetut kanteleet Keski-Suomen kanteleperinne -sarjassa on esittelyvuorossa Uurainen. Kuulin siellä sanottavan Elias Lönnrotin toteamusta muistuttaen, että kanteleita oli taloissa seinillä paljon, ja kai niitä on vieläkin. Tutkimukseni Keski-Suomen kanteleista juontaa 40 vuoden...
5. Kanteleet Intiassa Pörssiyhtiö InCap Oyj kutsui Kanteleyhtye Käenpiiat, Milla Ristiluoman ja Annikki Smolander-Hauvosen sekä Kalevi Hauvosen Intiaan elekroniikkateollisuuden seminaariin ja keväällä hankitun tehtaan vihkiäisiin 17.9.–24.9.2007. Tapahtumapaikkana oli Bangalore, Karnatan osavaltion pääkaupunki, joka...