Aleksanteri II:n muistomerkki

Vuonna 1884 järjestettiin kilpailu muistomerkistä Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II:lle (1818–1881, hallitsijana 1855–81). Jalustan veistosryhmät kuvaavat Aleksanteri II:n hallituskauden edistystä ja hyvinvointia. Muistomerkin yhdessä jalustaryhmästä on myös kantele.

Kaikille johtaville kuvanveistäjille Suomessa järjestetyn kilpailun edesmenneen keisarin muistomerkistä voitti virolahtelainen torpparinpoika Johannes Takanen (1849–1885) ja toiseksi sijoittui Walter Runeberg (1838–1920), kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) poika. Takasta ja Runebergiä pyydettiin toteuttamaan muistomerkki yhdessä mutta Takasen kuoltua 1885 toteutus jäi Runebergin tehtäväksi.

Rauhan kantele

Aleksanteri on kuvattu muistomerkissä Suomen kaartin upseerin univormussa pitämässä puhetta Porvoon maapäivillä 1863. Pronssiin valetun keisarin figuurin alla on punaisesta graniitista tehty jalusta, jonka sivuilla ovat lakia, valoa (taide ja tiede), rauhaa ja työtä kuvaavat veistokset Lex, Lux, Pax ja Labor. Jalustan hahmoista tunnetuin on Lex, laki, karhuntaljaan pukeutunut naishahmo kädessään laki ja takanaan leijona. Hahmo on samaistettu myöhemmin Suomi-neidoksi. Neito seisoo kääntyneenä kohti sitä torin reunaa, jossa rastuvanoikeus toimi. Lux, valo, katsoo kohti valtioneuvostoa ja Labor, työ, kohti yliopistoa.

Pax, rauha, on suurkirkon puolella. Hahmon vieressä on viljalyhde, jonka juuressa on kuusenhavuja ja käpyjä. Lieneekö kansallistunteen salaista osoittamista, että havujen alta pilkistää viisikielinen kantele.

Pax, rauha, on suurkirkon puolella. Hahmon vieressä on viljalyhde, jonka juuressa on kuusenhavuja ja käpyjä. Lieneekö kansallistunteen salaista osoittamista, että havujen alta pilkistää viisikielinen kantele. Malliltaan kantele muistuttaa kymmenkielistä, mutta viritystapit näyttävät viittaavan viisikieliseen. Ehkäpä arkistot vielä paljastavat tämän kanteleen tarinan tarkemminkin.

Senaatintori, kuva: Kantele-lehti

Vastarintaa

Sortovuosina (1890–1905) poliittinen tilanne kiristyi. Nikolai II allekirjoitti 1899 helmikuun manifestin, mikä johti vastarintaan Suomessa. Muistomerkille tuotiin kukkia suruvaatteissa ja kokoonnuttiin ’vapauttajakeisarin’ patsaalle venäläisvastaisiin mielenosoituksiin. Suomen oikeuksien puolesta kerättiin 522 931 nimeä kansallisadressiin, jota 500 miestä lähti viemään keisarille Pietariin.

Myöhemmin patsaskin sai kokea vastarintaa, kun Venäjän keisaria vaadittiin poistettavaksi itsenäisen Suomen pääkaupungin keskustasta. Historiallinen patsas koettiin kuitenkin arvokkaaksi ja keisari kanteleineen sai jäädä paikoilleen.

teksti ja kuvat: Timo Väänänen

julkaistu 1/2005 Kantele-lehdessä

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Jättikantelon jälille Heikki Laitinen (oik.), Unto Voutilainen ja Marja-Liisa Syvänne tutkivat kanteletta Sammatissa. (kuva: Timo Väänänen) Viime syyskuussa olin mukana merkillisellä löytöretkellä. Matka suuntautui läntiselle Uudellemaalle ja matkakumppaneinani olivat Timo Väänänen ja...
2. Paul Salminen Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo...
3. Timo Lipitsä, Viimeinen runolaulaja Timo Lipitsä soitti omatekoista 10-kielistä kanneltaan Tampereen laulujuhlilla 1934. Lehdet kertoivat: ”Vanhuuttaan vapisevat kädet käsittelevät rakasta soitinta varmasti, ja virsujalka pyrki lyömään tahtia.” Kuvalähde: Vapriikin kuva-arkisto Kanteleensoittaja, runolaulaja Timo Lipitsä...
4. Pasi ja kantele ”Ainoa, jolla Suomen tasavallassa on kuninkaallinen oikeus olla tunnettu jo pelkältä ristimänimeltään.” Sopisiko em. luonnehdinta kehenkään 2000-luvun kanneltajaan? Ehkä ei, mutta 1900-luvun alun Suomessa oli Pasi, josta on lukemattomia lehtijuttuja...
5. Kansanmusiikki.fi-portaalin ja Pelimanni-lehden vuoden kansanmusiikkilevy: Tuulella sateellakin Kansanmusiikki.fi-portaalin ja Pelimanni-lehden lukijaäänestys Vuoden kansanmusiikkilevy 2009 on päättynyt. Äänestyksessä eniten ääniä sai tällä kertaa LuoMuKanteleet-yhtyeen levy Tuulella, sateellakin. Luomukanteleet: Tuulella sateellakin LuoMuKanteleet-yhtye perustettiin vuonna 1997 kanteleensoittoa Luoteis-Helsingin musiikkiopistossa...