Ajatar Kantele – kantele-emulaatio

Ajatar Kantele on digitaalinen soitinmallinnus konserttikanteleesta. Se on eräänlainen soitettava tietokoneohjelma, johon on koottu tuhansia ääninäytteitä kanteleen eri sävelistä. Näitä ääniä toistetaan eri musiikkiohjelmien tai elektronisten kosketinsoittimien avulla. Lopputuloksen on tarkoitus kuulostaa samalta kuin oikean kanteleen soittaminen.

“Ajatar -kanteleen perimmäinen tarkoitus on tuoda kanteletta maailman säveltäjien tietoisuuteen”, kertoo säveltäjä Matti Strahlendorff. “Mielestäni tehokkain tapa tehdä tämä oli luoda oikeasti laadukas ja käytettävä työkalu ja jakaa se ilmaiseksi kaikille. Toivon, että soitin inspiroisi ihmisiä ja loisi mielenkiintoa myös Suomea ja Kalevalaa kohtaan.” Soitinemulaatio ladataan tietokoneelle ja sitä käytetään ääniohjelmien avulla. Sitä voi käyttää myös esim. Sibelius-nuotinkirjoitusohjelmassa, jos koneelle on asennettu ohjelman mukana tullut Kontakt Player. Myös esityskäytössä soitinemulaatiota voi käyttää. Silloin tarvitaan koskettimisto ja sustain-pedaali ääniohjelmiston ja tietokoneen lisäksi.

Kantele pois pimennosta

Hanke lähti liikkeelle, kun Matti Strahlendorff totesi, että monista muista soittimista soitinmallinne tai soitinemulaatio on olemassa, mutta kanteleesta ei vielä ole. “Työskentelen itse elokuva- ja teatteripuolella lähinnä säveltäjänä ja näillä aloilla oikeiden soittimien tietokone-emulaatiot ovat kuuluneet työkalupakkiin jo pitkään. Niiden avulla voidaan tarvittaessa tuoda eri soittimien ääniä sävellykseen tilanteessa, jossa oikeaa soitinta on syystä tai toisesta mahdotonta saada äänitettyä. Emulaatioiden kohteina ovat yleisesti olleet länsimaisen taidemusiikin keskeisimmät soittimet: viulut ja muut jousisoittimet, vasket ja perkussiot. Myös itämaiset soittimet ovat olleet suosittuja. Kantele on kuitenkin jäänyt pimentoon tästä teknologiavyöhykkeestä”, Matti kertoo. “Vuosien odottelun jälkeen ymmärsin, että itsehän asia on korjattava. Tarvitsin tosin huippuluokan kanteleen soittajan, joka suostuisi kanssani raastavan tylsään nauhoitussessioon keskellä parhainta kesäaikaa, ja vieläpä ilman palkkaa! Ensin ei näyttänyt hyvältä, mutta sitten pelastukseen tuli Vilma Timonen, jota en voi kylliksi kiittää osallistumisestaan ja tämän projektin toteutumisesta.” Äänityksissä käytetyn kanteleen on rakentanut Koistinen Kantele Oy.

Emulaation tekeminen on tarkkaa työtä. “Nauhoituksiin meni vain yksi piinaavan pitkä päivä, mutta nauhoituksen tekniset yksityiskohdat oli suunniteltava etukäteen erittäin tarkasti. Pienikin huomaamaton virhe nauhoittaessa saattoi huonontaa lopullista emulaatiota vakavasti. Korjausnauhoitukset eivät tämänkaltaisessa työssä ole mahdollisia, koska esimerkiksi mikrofonien sijainnit soittimeen nähden pitää olla millilleen samat koko ajan nauhoittaessa.”

Nauhoitusten jälkeen seurasi raskain työvaihe eli nauhoitusten editointi, emulaation ohjelmointi ja testaus. Tietokonekantele perustuu tuhansiin pieniin ääninäytteisiin kanteleen eri sävelistä, jotka on käsin järjestettävä ja koottava tietokoneen sisällä. “En ole täysin varma kuluneista tunneista, mutta muutama kuukausi siinä pyörähti”, Matti toteaa.

Kansainvälistä kiinnostusta

Soitin on ollut ladattavissa kotisivuilta kesäkuun alusta ja sitä on ladattu lähes kaksi tuhatta kertaa. Suurin osa vierailijoista on Yhdysvalloista – seuraavina ovat Japani ja Saksa.

“Minulle ei vielä ole ilmoitettu suuremmista projekteista, johon Ajatarta olisi jo ehditty käyttää, mutta olen kuitenkin varman siitä, että se löytää vielä tiensä moneen pienemmän budjetin elokuva- ja musiikkiproduktioon”, Matti kertoo.

“Tämänkaltaisen hankkeen hinta riippuu pitkälti siitä, kuinka syvälti soittimen haluaa emuloida ja kuinka paljon on valmis panostamaan nauhoituksiin. Hyvä soittaja ja soitin, suuri soittotila ja laadukas nauhoituskalusto ovat tärkeitä. Kanteleen tapaisen soittimen perusnäppäilytekniikan taltioinnin saattaa purkittaa yhdessä nauhoituspäivässä jos pitää kiirettä. Jos soitinemulaatiolla pitäisi pystyä toistamaan ‘rämpyttämistä’, plekatralla soittoa tai muita tekniikoita voi jokainen näistä tuoda lisänauhoituspäivän mukanaan. Nauhoitetun materiaalimäärän lisäys toki lisää vastaavasti jälkeenpäin tarvittavaa editointityötä”, Matti Strahlendorff kertoo.

Tulevaisuudessa on tarkoitus luoda lisää mallinnuksia kanteleesta ja muista pohjoismaisista soittimista. “Rahoituksesta kuitenkin riippuu, pystynkö jakamaan mallinnuksia ilmaiseksi, kaupallistetaanko tulevat tuotteet vai jääkö projekti tähän yhteen soittimeen”, sanoo Matti Strahledorff. Soitinta saa käyttää ilman rajoituksia tai maksuja kaupallisissakin projekteissa. “Mukavaa olisi tietenkin, jos ihmiset myös muistaisivat kertoa minulle niistä”, Matti toteaa.

Lisätietoja: www.ajatarsampling.com

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Sibelius ja suuri rakkaus – kantele Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen (1865–1957) ja kanteleen yhteyksistä on puhuttu varsin vähän. Sibelius oli kuitenkin läpi elämänsä hyvin kiinnostunut kansallissoitimestamme. 1892 hän sai Helsingin yliopistolta matka-apurahan Karjalaan tutustuakseen runonlauluun ja kanteleensoittoon....
2. Kantele 20+30 Kanteleen taidemusiikin koulutus Sibelius-Akatemiassa sai alkunsa 20 vuotta sitten silloisella solistisella osastolla. Tuona aikana on kantelealalla tapahtunut paljon ja osaltaan koulutuksen kehittyminen on vauhdittanut alan toimintaa. Nykyään koulutus tapahtuu pianomusiikin...
3. Kantele Musiikin Ajassa Asko Hyvärinen, kuva: Maarit Kytöharju, FIMIC Musiikin Aika, Finland Festivals 2009:n vuoden festivaali, soi tänä kesänä 7.–12.7. Viitasaarella teemanaan Muut musiikit länsimaisen taidemusiikin sisällä. Festivaali edustaa Suomen kesässä aikamme musiikkia,...
4. Akateeminen kantele (1,2&3) Kantele on viimeaikoina ollut akateemisten jatkotutkintojen aiheena tai välineenä.  Tieteellisen tutkimuksen kohteena kantele on hämmästyttävän vähän, mutta melko uusiin taiteellisiin tutkintoihin kantele on ehtinyt hyvin mukaan. Kantele-lehti pyysi lisensiaatti- tai...
5. Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä...