Äänekkään kanteleen jäljillä

Soitinrakentaja Jyrki Pölkki on ollut mukana tutkimassa voimakkaammin soivan kanteleen rakenteen piirteitä. Tutkimus liittyy Henri Penttisen väitöskirjatyöhön, joka on tehty Teknisen korkeakoulun sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle. Tammikuussa Jyrki ja Henri olivat Luleån teknisen yliopiston kokeellisen mekaniikan osastolla tekemässä kanteleen värähtelyn lasermittauksia.

“Se on jatkotutkimusta niille Henri Penttisen väitöskirjaan liittyville tutkimuksille, joita tehtiin Otaniemessä aiemmin. Henrin tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään paremmin a) vapaareunaisen äänensäteilijän ja b) erillispohjan toiminta”, kertoo Jyrki Pölkki Luleån tutkimusviikosta. Erillispohja ja vapaareunainen kansi on otettu käyttöön Jyrkin uusissa Kirjokansi-kanteleissa ja sointia on saatu voimakkaammaksi ja erityisesti basson sointia syvemmäksi. “Tätä rakennetta on käytetty soittimissa aika vähän. Voisi sitä varovasti sanoa keksinnöksikin, mutta toisaalta aina kun on luullut törmänneensä uuteen keksintöön niin huomaakin, että Kiinassa 400-luvulla tai Turkmenistanissa 1800-luvulla tai Saksassa 1920-luvulla tai jossain muualla onkin ollut jotain vastaavaa”, pohtii Jyrki. “Uusien kanteleiden soinnin salaisuus on reunoihin asti värähtelevä laaja ääntä säteilevä pinta, eli kanteleen kansi, ja sitten erillispohja, joka estää äänen vaimenemista reuna-alueilla.”

Luleån teknisen yliopiston kokeellisen mekaniikan osasto tekee pääasiassa tutkimuksia teollisuudelle, joten tiloja, resursseja ja henkilökuntaa onkäytettävissä runsaasti. Siellä on tehty useita yksittäisiä soitintutkimushankkeita. “Tällä matkalla sain mukaani kaksi merkittävää väitöskirjaa, jotka siellä on tehty”, Jyrki kertoo. Kanteleiden tutkimuksessa käytettiin laservibrometriä. “Laservibrometri on laite, jolla voidaan mitata pinnan värähtelyjä, mutta sillä voidaan kuvantaa myös ilmassa liikkuva ääniaalto. Se on aika huikeaa. Laite pystyy siis mittaamaan ilman tihentymisen ja harventumisen painevaihtelut jollakin välillä, esim. laitteen ja heijastavan seinän välillä. Nyt saimme käyttökelpoisia tuloksia vain korkeammilla äänillä, mutta kehittelimme metodia, jolla voitaisiin kuvantaa, mihin suuntiin ja miten ääniaalto lähtee soittimesta. Sitä kun pääsemme tutkimaan, niin viisastutaan taas mm. äänensäteilyn suuntaavuudesta.” “Laservibrometri mittaa myös värähtelyt pituusmittoina, jolloin nähdään, että soittimen reuna-alueet todellakin värähtelevät vahvasti, minkä pystyy kyllä sormellakin havaitsemaan, mutta nyt se on myös numerotietoina paperilla.”

“Mittauksista saatava tieto vaikuttaa soitinrakennustyöhön hitaasti ja mutkan kautta, koska loppujen lopuksi rakentaminen tapahtuu muilla aistimilla. Tutkimus kuitenkin rohkaisee jatkamaan samaan suuntaan.” “Musiikkiakustiikan ymmärryksen avulla voi välttää karkeat virheet. Väärinkäsitykset soittimien toiminnasta ovat hyvin yleisiä. Kun suunnitellaan uusia soitintyyppejä, niinkun minäkin jatkuvasti teen, luotan siihen, että tieteellisellä tiedolla voi välttää karkeita virheitä.” “Olen aina pitänyt teoreettisesta ymmärryksestä ja en ole nähnyt siinä mitään vaarallista. En usko, kuten jotkut, että vaikkapa nuottien opetteleminen veisi luovuuden”, Jyrki pohtii.

“N. 1966 rakensin ensimmäisen kitaran. Veli tuli koulusta kesälomalle kitara mukanaan ja soittelin sitä. Veli vei soittimen syksyllä pois niin itselle piti rakentaa oma.” Siitä lähti liikkeelle monien muidenkin soittimien rakentaminen. Kanteleeseen tutustuminen tapahtui kuitenkin myöhemmin. “Olin puuhannut kontrabassojen, sellojen, kitaroiden ja muiden soitinten kanssa ja sitten kuulin ensimmäisen kerran tavallisia kanteleita. Minusta ne olivat huonoja. Kuulin kyllä sitten Matti Kontion kautta yhtä Laasasen kanteletta ja sitten jossakin vaiheessa Ala-Kuhan tekemiä kanteleita, jotka olivat hyviä. Silti kanteleista jäi sellainen tuntu, että soitin ei vastaa soittajalle siten kuin vaikkapa sello tai kitara. Kanteleensoittajat ovat välttämättömään sopeutuneet ja kuulevat hienoudet sointivärissä ja saavat soittimesta paljon irti. Mutta saisi sitä dynamiikkaa silti olla.”

“Kirjokansien synty liittyy musiikkiakustiikan tutkimuksiin. Olen kuullut vanhoja lapakanteleita vaikkapa Valdis Muktupāvelsin soittamana. Nyt minulla on tutkimuksien myötä ymmärrys siitä, miksi tämä rakenne toimii niin hyvin.” Kirjokansien suunnittelussa on ollut muotoilun asiantuntijana mukana myös arkkitehti Ilari Ikävalko. “Työskentely muotoilijan kanssa on ollut ihanaa. Parasta on ollut se, että löysimme uusia ergonomisia ideoita mm. huiluäänten merkinnän kannen kilvellä. Hienosti muotoiltuja soittimia on myös mukavampi tehdä”, kertoo Jyrki.

teksti: Timo Väänänen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Kanteleen kielin – 16 kanteleen kansaa Kanteletta soitetaan Suomen lisäksi myös Koillis-Euroopassa ja Länsi-Siperiassa. Soitin on monen kansan identiteetin symboli. Suomalaisille soitin on vahvasti suomalainen, mutta niin se on myös esim. udmurteille udmurtialainen. Parhaillaan kerätään yhteen...
2. Jalo Saarinen, yli tuhannen kanteleen rakentaja Jalokannel Ensimmäinen kanteleeni oli hinaajan kansimiehen palkalla ostettu ”Jalokannel”, jonka oli rakentanut Jalo Saarinen (1918–1974). Anni Marttinen (1922–2003) perusti 1970-luvulla Petäjävedellä perheyhtye Annin Kanteleet. Heillä muistin olleen myös Saarisen kanteleita,...
3. Kanteleen sukulaisia: Chatkhan Kansojen soitinten sukulaisuus on moniulotteinen joukko veteenpiirrettyjä viivoja. Kanteleen ja hakassialaisen chatkhanin sukulaisuus on kuitenkin muutakin kuin pelkät vapaasti soivat kielet. Joskin erojakin löytyy. Chatkhan on Venäjään kuuluvan Hakassian tasavallan...
4. Kanteleen Grand Lady Ulla Katajavuori Ulla Katajavuori (16.6.1909–5.10.2001) Kun raumalainen konemestari Emil Hugo Katajavuori soitteli kotona kanteletta, lapset Ulla ja Eino kuuntelivat vieressä ja oppivat soiton alkeet. Raumalla oli 20-luvun puolivälissä virinnyt innokas radioamatööriharrastus; Yleisradio...
5. Rauno Nieminen, monialainen taitaja Muusikko, soitinrakentajamestari, soitinrakennuksen lehtori ja tutkija Rauno Nieminen on tutustunut kanteleeseen ja kansansoittimiin monelta suunnalta. Hän rakentaa, soittaa ja tutkii. “Mulle tämä yhtä ja samaa juttua. Ensin mä olen innostunut...