Kevätpäivät ja kutsu kevätkokoukseen

Kanteleliiton kevätpäivät järjestetään yhteistyössä KantO:n kanssa 13.2.2010. Kevätpäivien ohjelma on kaikille Kanteleliiton ja KantO:n jäsenille maksuton ja siihen kuuluvat luento, workshop ja sääntömääräiset kokoukset.

Kevätpäivien aikataulu

10-11 Tervetulotoivotukset: kansanmusiikkiopiston rehtori Maija Karhinen-Ilo esittelee Kansanmusiikkiopistoa ja pitää Leikkivoimaa-workshopin alustuksen

11-12.30 Luento: Dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta: Aivotutkimuksen tuomaa tietoa musiikkiharrastuksen vaikutuksista

12.30-14 Ruokailu Park Hotel Käpylä (omakustanteinen)

14- 15 KantO:n vuosikokous + kahvittelua

15- 16 KanLi:n kevätkokous + kahvittelua

16-16.45 Maija Karhinen-Ilo: Leikkivoimaa workshop jatkuu

17-18 Konsertti: Lapset ja nuoret esiintyvät

lue lisää…

Vilma Timonen Quartet

Vilma Timonen Quartet -yhtyeen toinen pitkäsoittolevy FORWARD palkittiin vuoden parhaana Etno-albumina 4.2.2010 Emma- gaalassa Peacock-teatterissa.
Albumin julkaisi Ääniä loppuvuodesta 2009 ja se sisältää Vilma Timosen uusia sävellyksiä sekä yhtyeen omalla persoonallisella kädenjäljellä sovitettua trad.-materiaalia. Mukana on instrumentaalien ohella entistä vahvemmassa roolissa myös laulu sekä Timosen omat että kalevalamittaiseen runouteen pohjaavat tekstit.

Katso Emma-gaala Ylen Areenalta täältä

Biisejä levyltä FORWARD on kuultavissa www.myspace.com/vtq

Vilma Timosen kotisivut: www.vilmatimonen.com

Vuoden 2010 kanteleleirit koottuna – tarkista tiedot leirien järjestäjiltä.

• Ilomantsin leirikesä 2010, 11.–20.6.2010
• Kamu’10 – Lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri, 14.-18.6.2010 Nummelassa
• Kangasalan kanteleklassikot, 28.–30.5.2010
• Kansanmusiikkijuhla Sommelo – Kolmas Kansainvälinen Kanteleleiri, 28.6.–3.7.2010
• Karstulan XXXV Musiikkileiri,  24.7.–1.8.2010
• Lahden 36. kanteleleiri, 13.–18.6.2010
• Vesimusiikin kantelekurssi Ikaalisten kylpylässä, 13.–18.7.2010
• Villa Ruusulan leirikesä 2010, 07.–11.06.2010, 14.–18.06.2010, 21.–24.06.2010, 28.6.–02.07.2010

lue lisää…

Suomen kantelemuseo Palokan pelimannitalossa

Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa sijaitseva Suomen Kantelemuseo avasi ovensa Kalevalanpäivänä v. 2009. Se on ainoa kanteleisiin keskittynyt museo Suomessa ja koko maailmassa. Esillä on soittimia ja tietoa koko kanteleen levinneisyysalueelta, joskin erityinen sija on Keski-Suomen omalla kanteleperinteellä.

Ensimmäinen toimintavuosi on pitänyt museonhoitaja / soitintutkija Kari Dahlblomin kiireisenä. Lukuisat vierailijat ja vierailijaryhmät ovat käyneet tutustumassa esillä olevaan kokoelmaan. Museoon on tuotu vanhoja kanteleita tutkittavaksi ja moni niistä on jätetty sinne kaikkien nähtäville. Alunperin 40 soittimen kokoelma on vuodessa kaksinkertaistunut. Keski-Suomi on rikkaampaa kanteleperinnealuetta, kuin aiemman tiedon valossa on tiedetty olevankaan. Dahlblomin tavoitteena on tutkia Keski-Suomen vanhat kanteleet ja julkaista tieto Keski-Suomen Kantele -kirjassa, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden lopussa. Hän tekee yhteistyötä Suomen muiden museoiden kanssa niissä olevien kanteleiden tutkimiseksi ja tiedostojen päivittämiseksi.

Kantelemuseon harvinaisuuksista Kari Dahlblom mainitsee esimerkkeinä edesmenneen mestaripelimanni Arvi Pokelan kanteleen, jonka on rakentanut saarijärveläinen Juho Tamminen sekä Tuure Peltosen rakentaman, osittain kromaattisen kaksoiskanteleen Uuraisilta sekä Haapaveden Pasi Jääskeläisen, tunnetun kanteleensoittajan ja kuplettilaulajan yli 100 vuotiaan kanteleen. Dahlblom korostaa, että kaikki näytteille saadut soittimet ovat mielenkiintoisia ja arvokkaita. Soittimista jokainen kertoo oman tarinansa jälkipolville.

Kanteleliitto myönsi museonhoitaja ja soitintutkija Kari Dahlblomille Vuoden Kantele 2009 -tunnustuksen uutterasta, vuosikymmeniä kestäneestä työstä kanteletutkimuksen ja -perinteen tallentamisen parissa sekä kanteletietouden edistämisestä.

Jyväskylän seudun Kansanmusiikkiyhdistyksen omistama Palokan Pelimannitalo on antanut museolle mitä parhaimmat puitteet. 152 vuotta vanhaan viljamakasiiniin rakennetut tilat ovat myös sopivia erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kantelemuseon ylläpito ja esittely hoidetaan pääosin vapaaehtoistyönä, mikä rajaa aukiolomahdollisuuksia.

Suomen Kantelemuseo aukioloajat v.2010:  tiistaisin klo 15.00 – 18.00 ja tilauksesta puh. 0500 654 157. Pääsymaksu 2 €.  Lisätietoja www.jskamu.net. Heinäkuussa 2010 museo on kiinni.

Näytä

suuremmalla kartalla

Kansanmusiikki.fi-portaalin ja Pelimanni-lehden lukijaäänestys Vuoden kansanmusiikkilevy 2009 on päättynyt. Äänestyksessä eniten ääniä sai tällä kertaa LuoMuKanteleet-yhtyeen levy Tuulella, sateellakin.

Luomukanteleet: Tuulella sateellakin

LuoMuKanteleet-yhtye perustettiin vuonna 1997 kanteleensoittoa Luoteis-Helsingin musiikkiopistossa opiskelevista lapsista ja nuorista. Tällä hetkellä yhtyeessä on 31 kanteleensoittajaa. Soittimina heillä on 5- ja 10-kielisiä pienkanteleita sekä 36–39-kielisiä isoja kanteleita. Soittajat ovat iältään 6–19-vuotiaita ja he esiintyvät 2–4 eri kokoonpanona mutta tarvittaessa myös kaikki yhdessä.

Yhtyeen ohjelmisto koostuu pääasiassa perinteisistä sävelmistä, jotka sovitetaan usein yhdessä. Ohjelmistossa on suomalaista ja muuta pohjoismaalaista kansanmusiikkia sekä tanssimusiikkia valssista tangoon. Lisäksi ohjelmistossa on useita lauluja sekä yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä. Yhtyettä on ohjannut alusta asti kanteleensoiton opettaja Maarit Aarvala.

Keväällä 2005 LuoMuKanteleet-yhtye teki ensimmäisen levynsä, jonka nimeksi tuli ”Hullu minä olin”. Yhtyeen toinen äänite “Tuulella, sateellakin” julkaistiin lokakuussa 2009. Maija Karhinen-Ilo kirjoittaa levyn kansitekstissä:

“Tällä äänitteellä kuullaan kannelta sekä herkkien tunteiden tulkkina että oivana pelimannisoittimena. Yhteisnumeroissa panostetaan kaikkien 29 soittajan voimin tanssilliseen ja ryhdikkääseen pelimannimeininkiin. Kukaan ei voi jäädä kylmäksi kun nuoret äänet tulkitsevat hiljattain edesmenneen mestaripelimanni Toivo Alaspään kappaletta Aamu tunturissa: ’Kaikella täällä on aikaa, tuulella sateeellakin’.”

Lisätietoja: Suomen Kansanmusiikkiliitto / Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, Päivi Ylönen-Viiri, (09) 8731 320, 0500 431 913, toimisto@suomenkansanmusiikkiliitto.fi

• Kansanmusiikki.fi: www.kansanmusiikki.fi
• Pelimanni: www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi/pelimanni
• LuoMuKanteleet: www.luhmo.fi/luomukanteleet
• Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajat esiintyvät Kannelmäen kirkon kappelissa, os. Vanhaistentie 6, 00420 Helsinki, tiistaina 2.2.2010 klo 18.

Arja Kastinen perinteisen viisikielisen kanteleen ääressä. kuva: Kalle Sipilä

MUSIIKIN MUISTI – ERILAISIA MUSIIKKIVIDEOITA KANSANSOITTIMISTA

5×15’ YLE TEEMA alkaen 13.1. 2009 keskiviikkoisin n. klo 20.45 ja uusintana
perjantaisin klo 18.40

MUSIIKIN MUISTI – kansansoitinvideoita
Suomalaiset perinteiset kansansoittimet heräävät eloon 2000-luvun karismaattisten muusikoiden käsissä. Tutuiksi tulevat sellaisetkin oudot instrumentit kuin liru, mänkeri ja jouhikko. Tutumpia ovat mm. kantele ja haitari. Taiturimaisten soittajien käsissä instrumenteista irtoavat yhtähyvin muinaiset arkaaiset soinnut kuin lähes jatsilliset improvisaatiot.

MUSIIKIN MUISTI -sarja tarjoaa taiturillisten muusikkojen soittamana yllättäviä soundeja historialliseksi kansansoittimiksi luokitelluista instrumenteista. Intiimisti toteutetut videot tarjoavat katsojalle lähikontaktin musiikkiin.

Suomalaisia kansansoittimia ei ole koskaan esitelty näin kattavasti – yhdeksäntoista videon voimin! Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Heikki Laitisen käsikirjoittama ja Mirja Metsolan ohjaama viisiosainen ”Musiikin muisti – kansansoitinvideoita” -sarja tunkeutuu suomalaisen kansanmusiikin tuhatvuotiseen historiaan ja kertoo menneiden sointien ja soittimien paluusta osaksi elävää musiikkikulttuuria.

lue lisää…

Emma Vähätalo Pietarissa

Emma Vähätalo (s. 1998) voitti marraskuussa Pietarissa järjestetyn kansainvälisen kanteleensukuisten kielisoittimien kilpailun. Osallistujia kilpailussa oli Venäjältä, Valkovenäjältä, Latviasta, Liettuasta, Virosta ja Suomesta. Vähätalo kilpaili 10–14-vuotiaiden sarjassa. Jo kesällä Vähätalo keräsi menestystä Valtakunnallisissa kantelekilpailuissa voittaen alle 12-vuotiaiden pienyhtyeiden sarjan yhdessä nokkahuilisti Hanni Jaaakkolan kanssa. Myös Smile Quintet, jossa Vähätalo soittaa, sijoittui sarjassaan 2. sijalle. Emma Vähätalo opiskelee kanteleensoittoa Lahden Konservatoriossa opettajanaan Mirva Minkkinen.

Lue lisää Etelä-Suomen Sanomista: http://www.ess.fi/?article=260821

Laukkoskelaiset ry on valinnut esikoulunopettaja Tuula Olkasen vuoden 2009 kylähulluksi tunnustuksena hänen tekemästään työstä kanteleen ja lasten parissa. Tunnustuskirjassa sanotaan:

Laukkoskelaiset ry on valinnut Teidät, Tuula Olkanen vuoden 2009 kylähulluksi tunnustuksena elämänmittaisesta työstä, jota olette tehnyt itseänne säästämättä ja kiitosta pyytämättä; Arvokkaasta ja tulostuksellisesta työstänne kanteleharrastuksen edistämiseksi kylän nuorten ja esikoululaisten parissa.

Kassi humahtaa oviaukosta huoneen nurkkaan ja sisään kirmaa vaalea pikkutyttö, joka hihkaisee intoa pursuten: “Äiti, äiti, anna nopeasti ruokaa. Mä menen nyt!” – “Mihin sinä nyt muka menet?” – “Kantelepiiriin!” – “Mikäs se on?”
“En tiedä, mutta menen katsomaan!”

Näin vauhdikkaasti alkoi Outi Sanén kanteleensoitto kolmekymmentä vuotta sitten. Hän oli kuullut koulun keskusradiosta uudesta harrastuksesta ja sehän piti nähdä. Samana iltana tilattiin ensimmäinen viisikielinen kantele.

”Musiikki kuului muutenkin lapsuuteeni. Vanhemmat lauloivat meille, ja ensimmäisen kappaleeni opin jo kaksivuotiaana. Se oli isoveljeni opettama Mun kanteleeni kauniimmin. Viisivuotiaana ilmoitin äidille, että minusta tulee muusikko ja harjoittelin soittoa pahvisella pianolla”, Outi hymyilee. lue lisää…

Kuuluvi sorea soitto,
kuului kuutehen kylähän.
Eik’ ollut sitä otusta,
ku ei tullut kuulemahan
tuota soittoa suloista,
kajahusta kanteloisen.”

Hiljaisessa salissa kaikui vanha kalevalainen sävelmä ja kalevalainen runo, ihmiset kuulostelivat kanteleen alkuperää.

Näin alkoi 11.10.2009 Tokiossa pidetty kantelekonsertti Kanteleen kutsu. Masako Hazata (はざた雅子) ja Natsuko Yokoyama (横山夏子) soittivat 5-kielisillä kanteleilla vanhan kalevalaisen sävelmän ja Midori Takahashi (高橋翠) luki Kalevalaa suomeksi. Kuulijat kutsuttiin kanteleen maailmaan. Kanteleensoittaja Masako Hazata toi Japaniin kanteleen ensimmäisenä 1994. Hän on soitttanut ja esitellyt kanteletta yksin jo pitkän aikaa. Hazata onkin tällä hetkellä erityisen iloinen siitä, että kanteleensoittajien ja erityisesti nuorten soittajien määrä Japanissa on kasvanut. lue lisää…

Viime vuosien aikana olen taidemuusikkona hämilläni ja huolissani seurannut kantelemusiikin kehitystä. Kesän kilpailujen jälkeen minuunkin iski Wihurin Sibelius-palkinnon saaneen säveltäjä Kaija Saariahon ja Kanteleliiton puheenjohtaja Eva Alkulan tavoin pelko taidekoulutuksen romahduksesta. Radioista tutut sävelmät komppeineen täyttävät yhä useammin niin taidemuusikkojen kuin kansanmuusikkojenkin esitykset. Sitten on vielä osasto ”muu musiikki” –sekin komppeja pullollaan. Tähänkö moneen taipuva ja muuntuva monipuolinen kanteleemme on kuihtumassa? Valumassa osaksi komppien massaa. Minne jäi taidemusiikki?

Kuvittelemmeko opettajina tietävämme, että nuori soittajapolvemme haluaa yksinomaan komppeja ja mp3-soittimista tuttuja sävelmiä? Jätämmekö hyödyntämättä taideosaamisemme, josta meillä on tietämys ja korkea koulutus vain miellyttääksemme asiakaskuntaamme? Aliarvioimmeko lasten ja nuorten kyvyn innostua uusista virikkeistä ja uudenlaisesta musiikin maailmasta, joka tarjoaa lapselle kuin lapselle tasavertaisen mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen matkailuun – ajassa ja paikassa. Näinkö kannamme vastuun taidesoittajien musiikillisesta kasvatuksesta? Missä soivat hitit vuosisatojen takaa? Missä lapsi  tutustuu näihin ellei meidän ohjauksessamme? Kuka lapsen innostaa, ellemme itse ole innostuneita? lue lisää…

Hannu Syrjälahti (s. 1950) on pitkän linjan kantelevaikuttaja, joka alan soittajien parissa tunnetaan varmasti parhaiten kantelesävellyksistään. Papintyönsä ohessa hän on toiminut mm. Kanteleliiton puheenjohtajana ja kanteleensoiton opettajana mm. Sibelius-Akatemiassa, Espoon musiikkiopistossa, Helsingin Konservatoriossa sekä Ilomantsin kanteleleireillä. Hän on tehnyt useita soololevyjä sekä esittänyt kanteleella monipuolista ohjelmistoa pyrkien tuomaan esiin kanteleen soittimena, joka sopii niin perinteiseen, klassiseen kuin nykymusiikkiinkin.

Hannu Syrjälahti  sai 14-vuotiaana perhetuttavaltaan kanteleen ja liittyi Karhulan karjalaissiirtolaisten perustamaan kantelepiiriin. Pian hän toimikin yhtyeen solistina sekä esiintyi myös yksin. Saatuaan samana vuonna pienen apurahan nuotiston hankintaan, hän pystyi sen turvin käymään muutaman kerran soittotunnilla “lady” Ulla Katajavuorella Helsingissä. “Hän teki minuun suuren vaikutuksen myös sillä, että teititteli nuorta 16-vuotiasta soittajapoikaa. Olihan hän sentään arvostettu kanteletaiteilija!” Hannu kertoo. lue lisää…

Kantele on viimeaikoina ollut akateemisten jatkotutkintojen aiheena tai välineenä.  Tieteellisen tutkimuksen kohteena kantele on hämmästyttävän vähän, mutta melko uusiin taiteellisiin tutkintoihin kantele on ehtinyt hyvin mukaan. Kantele-lehti pyysi lisensiaatti- tai tohtoriopintoja tekeviä tai jo tehneitä kertomaan työstään. Tässä muutamia vastauksia, lisää seuraavissa Kantele-lehden numeroissa.

Kantele-lehti kysyi:

• Missä ja milloin työ on tehty / tehdään?
• Mikä on aiheesi?
• Kuvaile työn sisältöä ja kerro mikä on työn tärkein löytö, merkitys, saavutus tms.?
• Mikä on ollut tärkein työn anti?
• Miten työ on vaikuttanut uraasi, oman työn sisältöön, taiteelliseen työhön, tieteelliseen työhön?
• Oletko jatkanut aiheen käsittelyä?
• Miten työsi on huomioitu?

lue lisää…

Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli suomalainen säveltäjä, soitinrakentaja, kirjailija, urkujenrakentaja, urkutaiteilija keksijä, musiikinopettaja jne. Vaikka mies oli tuottelias monella säveltaiteen alueella, ei hänestä tiedetä musiikinhistorioissa kovinkaan paljoa. Kanteleen ystäviä kiinnostanee Pohjanmiehen kehittämä kromaattinen koulukantele, pianokantele ja vuonna 1946 esitelty sähkökantele.

Pohjanmies opiskeli Helsingin kirkkomusiikkiopistossa vuosina 1911–1914, sekä Helsingin musiikkiopistossa ja Stuttgartin konservatoriossa urkujen soittoa. Vuosina 1919-1928 Pohjanmies toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan urkurina. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana ja kuoronjohtajana. Pohjanmies toimi 1936-1942 Kangasalan urkutehtaassa suunnittelijana ja piirtäjänä sekä apulaisjohtajana. Pohjanmies suunnitteli 80 kirkkourkua. Pohjanmies muutti 1942 Lahteen toimien siellä opettajana kaupunkiin sijoittuneessa Viipurin musiikkiopistossa. Hän jatkoi myös säveltäjän työtään siirtyen 1945 vapaaksi taiteilijaksi. Pohjanmiehen sävellystuotantoon kuulu mm. kantaatteja, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulua, näytelmämusiikkia, hengellisistä  musiikkia, sekä piano- ja urkuteoksista. Tunnetuin Pohjanmiehen sävellyksistä on  1920-luvulla tupakka-askin takakanteen sävelletty Kuubalainen serenadi.  1940-luvun lopulla Pohjanmies kirjoitti myös kolme tieteisromaania. Vuonna 1947 Pohjanmies perheineen muutti Hollolan Vanha-Hannukkalaan jossa hän vietti viimeiset vuotensa.

lue lisää…

Kantelemusiikin uudistaminen ei ole muut arvot ohittava päämäärä Eija Kankaanrannalle. Rajoja kyseenalaistava puoli tulee silti vahvasti esiin, kun arvioidaan espoolaisen musiikin maisterin tekemisiä ja ylipäätään suhdetta kanteleeseen.

“Kanteleesta saa vahvoja sointeja ja kulmikkuutta. Löydän nykymusiikista kaipaamaani särmää, rytmiä ja riitasointujakin”, Eija Kankaanranta toteaa. Musiikkiopiston kasvatti on katkonut lukemattoman määrän kieliä tutustuessaan rakkaaseen soittimeen. Kaunis musiikki, sellaisellekin on aikansa ja paikkansa.

Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana 2000–2003 työskennellyt Kankaanranta on iloinen, että on päässyt mukaan monipuolisesti eri projekteihin. Hän on ollut mm. Joensuun kaupunginorkesterin ja Pori Sinfoniettan solistina sekä soittanut uutta musiikkia Avantin ja Uusinnan kanssa.

Kysytty solisti ja kamarimuusikko on ahertanut taiteellisen jatkotutkinnon parissa jo noin viiden vuoden ajan. Kirjallista työtä varten hän on käyttänyt lähdeaineistonaan mm. kanteleelle sävellettyjä teoksia 80-luvulta tähän päivään.

“Olen yrittänyt tehdä mahdollisimman kattavan katsauksen erilaisiin äänitapahtumiin ja sointiväreihin”, Eija Kankaanranta kertoo. lue lisää…

29.9.–3.10. Petroskoissa järjestettiin VIII kansainvälinen kansanmusiikkifestivaali Kantele 2009. Tapahtumaan osallistui kanteleen ja sen sukusoitinten soittajia eri puolilta Venäjää ja maailmaa. Suomea edustivat Olga ja Tanja Kurikka eli Duo Vesper.

Kansanmusiikin juhlaviikko alkoi yhteisellä kaupunkikierroksella, joka esitteli kaupunkia muualta tuleville soittajille. Kaupunkikierroksen jälkeen festivaalin perustajat, järjestäjät sekä kaupunginjohdon edustajat ottivat esiintyjiä vastaan Petroskoin taidenäyttelysalissa. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1989 säännöllisesti, ajan myötä festivaalin osallistujamäärä on kasvanut, soitinrakennustaito on kehittynyt ja suomalais-ugrilaisten kansojen perinteitä on tutkittu enemmän.

Tänä vuonna festivaalin ohjelmaan kuului mitä moninaisimpia konsertteja, joissa yhtyeillä oli mahdollisuus esitellä taitonsa ja perinteensä. Avajaiskonsertti toi soittimien ja soittotekniikoiden kirjon esille koko komeudessaan. Ensimmäisen päivän lopuksi saatiin kuulla folkfuusiota soittava moskovalainen Mervent, meditatiivista postrockia esittävät Marit Mantra 2525 sekä illan isännät – kansanmusiikkia kelttiläisittäin tarjoava Skylark, jonka kokoonpanoon kuuluu heleä-ääninen kromaattinen kantele. lue lisää…

Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaakson alueella on pitkä kantelehistoriansa. Alueella on ollut tunnettuja kanteleensoittajia kuten mm. Pasi Jääskeläinen, Antti Rantonen, Riika Pentti, Anni Kääriäinen, Ilona Porma, Martti Pokela, Väinö Savikoski ja Samppa Uimonen. Alueella on myös oma kanteleensoittotyylinsä. Haapavesi valittiin kantelepitäjäksi vuonna 1985.

1980-luvulla kanteleensoitossa elettiin kuitenkin hiljaiseloa. Esiintyvät soittajat olivat tosi vähissä eikä toimintaa paljon ollut. Haapavedellä säikähdettiin, että kulttuuriperintö on menossa maanrakoon. Silloin päätettiin kutsua joitakin kanteleenystäviä perinteisenä kanteleensoittopäivänä eli Antinpäivänä perustamaan kanteleyhdistys ja pelastamaan alueen kanteleperintö. Jokilaaksojen kanteleyhdistyksen perustava kokous pidettiin siis Rantosella 30.11.1989.

Yhdistyksen toimialueena on Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen alue. Pääpaikkana on Haapavesi Yhdistyksen aloittaessa toimintansa 20 vuotta sitten alueen kuntia oli 23. Nyt juhliessamme juhlavuotta alueella on 18 kuntaa, kuntien yhdistyminen ei ole onneksi muuten vaikuttanut toimintaamme muuta kuin lukumääräisesti.  lue lisää…

Jälleen ensi kesäkuussa ovat vuorossa valtakunnalliset Pelimanniyhtyeiden Suomenmestaruuskilpailut Mäntsälässä. Kilpailut järjestetään perinteikkään, vuodesta 1974 lähtien järjestetyn Sepän Soitto -kansanmusiikkitapahtuman yhteydessä. Myös kilpailulla on pitkät perinteet: se on ollut osana tapahtumaa vuodesta 1976 alkaen ja ensi kesänä kisataan 28. kerran.

Kilpailut järjestetään 12.6.2010 Mäntsälän kunnantalolla ja siihen ovat tervetulleita kaikki pelimanniyhtyeet, nyt myös lauluyhtyeet. Kilpailussa on kolme sarjaa: nuorten sarja, yleinen sarja ja seniorisarja. Nuorten sarjan soittajien pitää olla alle 16-vuotiaita yhtä lukuun ottamatta. Yleinen sarja on tarkoitettu yli 16-vuotiaille ja seniorisarjaan osallistuvan ryhmän pelimannien keski-ikä tulee olla yli 50 vuotta.

Nuorten sarjassa esitetään 2–3 kappaletta. Yleisessä ja seniorisarjassa esitetään 3 rytmiseltä rakenteeltaan erilaista kappaletta, joista yksi on pakollinen kappale. Ensi kesänä se on Vanha valssi Nurmijärveltä. Kilpailusävelmien on oltava perinteistä tai uudempaa suomalaista kansanmusiikkia. Kaikissa sarjoissa kilpailukappaleiden yhteiskesto saa olla enintään 8 minuuttia.

Ensi kesän kilpailun tuomariston puheenjohtajaksi on lupautunut kansanmusiikkipiireissä arvostettu piano- ja harmoonitaituri Timo Alakotila. Muina jäseninä ovat Mari Kaasinen Värttinästä, Olli Kari vuoden 2007 SM-yhtyeestä Piiskaajista ja Anna Helin Sepän Soiton sekä Mäntsälän kunnan edustajana.

Kilpailuun ilmoittaudutaan 7.5.2010 mennessä. Ilmoittautumislomakkeita voi tulostaa Sepän Soiton nettisivuilta www.sepansoitto.fi ja samasta osoitteesta löytyvät pakollisen kappaleen nuotit sekä yksityiskohtaiset kilpailusäännöt. Lisätietoja voi kysyä sähköpostillasepan.soitto@gmail.com.

Jaakko Meriläinen on sotilassoittokunnassa kanteleineen, kertoo Haapavesi-lehti artikkelissaan. Jaakko kertoo jutussa että kanteleen kanssa hänellä on lähinnä solistisia tehtäviä.

Miten kantele sitten istuu sotilassoittokuntaan?
Jaakko kertoo, että ei soita varsinaisessa virallisessa sotilassoittokunnassa, puhallinten ja rumpujen seassa. Sinne herkkä-ääninen soitin hukkuisi.

– Minulla on ollut lähinnä solistisia tehtäviä laidasta laitaa.

Haapavesi-lehti, Katariina Anttila

Lue koko juttu täällä: http://www.haapavesi-lehti.fi/uutiset.asp?id=1341

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen leikkivoimatyöryhmä haastaa kaikki mahdolliset tahot järjestämään Lasten oikeuksien viikonloppuna 20.–22.11.2009 valtakunnallisen leikkiviikonlopun tilaisuuksia eri puolilla Suomea mahdollisimman monella paikkakunnilla: kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa, leikkipuistoissa, nuoriseurantaloissa, ihan missä vaan. Suunnitellut leikkitempaukset kootaan kansanmusiikki.fi -sivustolle jo ennakolta, joten nyt kaikki suunnittelemaan omaa leikkitapahtumaa!

Leikkipäivänä voi myös järjestää leikkikursseja. Leikittäjä- eli lettimieskursseja voi myös tilata omalle paikkakunnallesi. Kysy lisää Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksesta, jos ajatus oman leikittäjäkurssin järjestämisestä tuntuu kiinnostavalta.

Leikkivoima - kansanmusiikin teema vuosille 2009–2010

Kansanmusiikin ja kansantanssin teema vuosina 2009-2010 on leikkivoima. Perinneleikkejä on paljon – kaarnaveneet ja vesihyrrät ovat leikkiä siinä missä laululeikkikin. Pihaleikit ovat jatkuvasti vähenemässä – leikkejä kuten Mustaa miestä ja kirkonrottaa pitäisi osata leikkiä ilman, että ohjeita tarvitsee lukea kirjasta. Leikkiperinne on myös kansainvälinen ilmiö – leikit ovat samankaltaisia eri kulttuureissa. Varhainen läheinen vuorovaikutus on yhä enemmän jäänyt pois lasten ja heidän vanhempiensa väliltä. Luonteva tapa olla lähellä on musiikki ja leikki. Aikuiset mukaan leikkimään! Yksi teeman kohderyhmä ovat aikuiset, joilla on iso kynnys ryhtyä enää leikkimään tai olla leikkimielisiä.

Teematyöryhmä on koonnut pilke silmäkulmassa Leikkituvan ABC -vihkosen, joka antaa hyvän avun leikkitupien järjestämiseen. Leikkioppaita löytyy muitakin. Lisätietoja Leikkivoima-teemasta sekä kirjallisuusvinkkejä löytyy osoitteesta www.kansanmusiikki.fi/edistamiskeskus/teema-2009-2010-leikkivoima. Suurin osa oppaista on myynnissä Suomen Kansanmusiikkiliiton putiikista   www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi/putiikki.

Leikki päivässä pitää lääkärin loitolla!

Leikissä on voimaa, leikissä saa käyttää voimaa, leikistä saa voimaa – siis leikkivoimaa!

Lisätietoja:

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus / Päivi Ylönen-Viiri, puh. (09) 873 1320, 0500 431 913, info(a)kansanmusiikki.fi, www.kansanmusiikki.fi

Kanteleliiton syyspäivät ja -kokous pidettiin 16.–18.10.2009 Kemissä. Syyspäivien ohjelmaan kuului virallisen kokouksen lisäksi tikkukantele- ja rytmiikkakurssi Emmi Knuutisen johdolla, Meri-Lapin Kanteleensoiton Edistämisrahaston CD:n julkistaminen ja konsertti Kemin kirkossa. Kurssille osallistui lähes parikymmentä paikallista kanteleensoittajaa laajasti eri ikäluokista ja konsertti keräsi myös paikallisten musiikkiin painottuneelle ohjelmistolle kuulijoita lähes pari sataa.

Kanteleliiton syyskokouksen puheenjohtajana toimi kemiläinen Esko Finström. Kokous valitsi tulevalle toimikaudelleen puheenjohtajaksi tamperelaisen muusikko Eva Alkulan, joka jatkaa tehtävässä nyt kolmatta vuotta.

Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin

• säveltäjä Harri Suilamo, Salo
• kanteleenrakentaja Jyrki Pölkki, Kuopio
• muusikko, opettaja Outi Sane, Lempäälä
• muusikko, opettaja Emmi Knuutinen, Helsinki
• diplomi-insinööri Ville Eerola, Hämeenlinna

Muita hallituksessa jatkavia jäseniä ovat

• Pekka Lovikka, Ylitornio
• Susanna Heinonen, Helsinki
• Mariia Huikari, Ylivieska
• Johanna Aho, Kouvola
• Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski
• Rauno Nieminen, Ikaalinen
• Satu Sopanen-Helisalo, Helsinki
• Maija Kauhanen, Helsinki
• Vilma Timonen, Helsinki

Kanteleliiton toiminnanjohtajana toimii tällä hetkellä Sirpa Lahti Vantaalta.

Kanteleliitto toimii kantelekulttuurin edistäjänä kokoamalla yhteen kantelemusiikin esittäjät, harrastajat, rakentajat, säveltäjät, kanteleen tutkijat ja muut soittimen ystävät Suomessa sekä ulkomailla. Kanteleliitto aktivoi paikallisjärjestöjä sekä musiikki- ja kulttuurialojen toimijoita yhteistyöhön. Vuosi 2010 on liiton 33. toimintavuosi.

Etelä-Suomen Sanomissa 18.10.2009 julkaistun artikkelin mukaan Kalevalasta löytyvät runot pohjaavat ainakin osittain todellisuuteen. Kirjoittajan mukaan Liettuan valtionarkistoissa on tarkat tiedot valtavista aarteista, jotka eräs venäläinen mies ryösti Novgorodin ruhtinaalta viedäkseen ne Ruotsiin. Pihkovasta kuitenkin lähetettiin retkikunta, joka kaappasi aarteen ja vei sen Pihkovan linnoituksiin. Tämä retki ja aarre saivat nimen Sampo, koska ryhmän venemiehenä olivat Itä-Preussin Sambian maakunnasta tulleet samboi-heimon miehet laivoineen. Liiviläiset antoivat Pihkovan ruhtinaalle nimen Väinämöinen, koska hän saapui etelästä Väinäjoen varrelta Pihkovaan.

“Tämä herra Väinämöinen oli siis todellinen prinssi ja ruhtinas.”

Pidetyn ruhtinaan kuoltua kansa itki kaksi viikkoa Väinämöisen kuolemaa. Artikkelin on kirjoittanut jyväskyläläinen metsänhoitaja Ilmari Kosonen, joka on tutkinut Baltian yhteyttä Suomen historiaan ja kulttuuriin.