Aiemmin julkaistuja kuvia:

http://kantele.net/kilpailun-kuvasatoa/2359

http://kantele.net/kantelekilpailun-ensimmainen-paiva-vilkas/2319

Finn-Kanteleet ry:n järjestämä Lahden Kanteleleiri pääsi jälleen käyntiin - nyt  jo 35. kerran. Upean järvimaiseman ympäröimänä pidettiin avajaiset, joissa leirin teemana oleva rytmiikka kuului kun Duo Pizzicato (Sanni Missonen ja Mona Marjamaa) Lahdesta esitti kanteleyhtyekilpailujen ohjelmistoonsa kuuluneen Martti Pokelan sävellyksen Hiidenkirnu ja Silja Huovisen sävellyksen Kaisla.

Duo Pizzicato, Sanni Missonen ja Mona Marjamaa

Kun huoneet oli jaettu ja omat soittotuntiajat selvillä, halusi Roosa Mynttinen Elimäeltä esitellä itse nikkaroimansa minikanteleen. Inspiraatio oli kuulemma iskenyt kun televisiosta tuli jokin nikkarointiohjelma. Niinpä Roosa piirsi itse kanteleen mallin, isä auttoi sahaamisessa sekä kaikuaukon poraamisessa ja Roosa itse viimeisteli työn hiomalla puun sileäksi. Sattuipa myös löytymään sopivan mallinen puupala, joka oli kuin luotu esittämään sammutuslautaa. Soitin sai aikaan iloisen naurun remakan huoneessa, kun mietittiin, mihin kaikkeen sitä voisi käyttää. Kaikuaukkoon voisi laittaa vaikka kynttilän  palamaan! Saisikohan siihen asennettua myös oikeat kielet? Tulevaisuus näyttää tuleeko Roosasta kenties kanteleenrakentaja.

lue lisää…

BIS-levy-yhtiö julkaisee Sibeliuksen musiikkia.

Ruotsalainen levy-yhtiö BIS julkaisee elokuussa yhdeksännen Sibelius-aiheisen kuuden levyn kokoelman. Kokoelma sisältää kamarimusiikkia. Jaakko Kuusisto ja Suvi Lehtonen-Gräsbeck esittävät Kehtolaulun viululle ja viisikieliselle kanteleelle. Suvi Lehtonen-Gräsbeck soittaa myös kantelesävellykset Dolcissimo ja Moderato.

www.bis.se

Ohjelmassa n. klo 20.18 Valtakunnallisen kantelekilpailun päätöskonsertti

Valtakunnallisen kantelekilpailun satoa. (Äänitetty Tampereella 4.–5.6.). Loppukonsertin esityksiä, jotka nauhoitetiin Pyynikki-salissa perjantaina 5.6.2009

Tampereella perjantaina päättyneessä XV Valtakunnallisessa kantelekilpailussa palkittiin suuri joukko yhtyeitä, mutta kilpailun suurin voittaja lienee kuitenkin uudistuva ja yhä laaja-alaisemmaksi käyvä kantelemusiikki.

9.6.2009 klo 19.03 kansanmusiikin illassa kuultiin jo kantelekilpailussa tehtyjä radioäänityksiä. 9.6.2009 klo 19.03 lähetetyn ohjelman voi kuunnella osoitteessa:

http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?clip=67502&language=fi&channel=35

Yleradio 1:

http://www.yleradio1.fi/

http://www.yleradio1.fi/musiikki/kansanmusiikinilta/id20733.shtml

Tampereen kantelekilpailun kuvasatoa 2. kilpailupäivältä
kuvat: Timo Väänänen

palkintojen jako sarjassa taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet

Sytyke-yhtye yleisössä

Näkymätön lapsi

Mirva Minkkinen Kuutar-yhtyeestä

Aino Meisalmi-Minkkinen yleisöstä ja Heidi Äijälä Kuutar-yhtyeestä

lue lisää…

Kilpailu on jälleen ollut hyvin monipuolinen ja suosittu. Osanottajia eri yhtyeissä on ollut kolmatta sataa. Mahtavaa, ihanaa, upeaa, että kantele elää näin vahvasti ja moniäänisesti. Soittimen eri puolet, historialliset kerrostumat, rikas sointi, erilaiset ja -kokoiset instrumentit ja uudet innovaatiot antavat meille kanteleensoittajille tehtävän pitää tätä kantelettamme elävänä – ja näin tällä hetkellä todellakin tapahtuu.

Parhaimmillaan esityksiin on nähty paljon vaivaa, ohjelmisto on hyvin harjoiteltu. Esittäminen on varmaa ja nautittavaa. Mukana on myös todellisia huippusuorituksia, viimeisteltyjä kappaleita, loistavia omia kappaleita ja sovituksia. Soittimet saadaan soimaan upeasti. Joissakin yhtyeissä yhteissoitto on hätkähdyttävän hiottua jo harrastajien sarjoissa.

Ammattilaisten mukana olo erityisen tärkeää. Myös ammattilaisten sarjoissa monipuolisuus on hyvin mukana. Parhaimmat ammattilaissarjan esitykset olivat tinkimätöntä, taitavaa ja häikäisevän sävykästä musisointia. Kantele näyttäytyy ammattilaisten käsissä valtavasti mahdollisuuksia ja haasteita tarjoavana instrumenttina, joka laajentaa reviiriään jatkuvasti.

Soittotyylien, -tekniikoiden, erilaisten soittimien ja sointien kirjo on koko kilpailussa ilahduttavaa. Ilolla on seurattu eri soittimien yhdistämistä, tyylien maistelua monimakuiseksi kattaukseksi. Ohjelmistossa on ollut selvästikin luontevinta käyttää näitä eri tyylien mahdollisuuksia. Tähän liittyy myös eräs tuomariston toive – esitysten kirjoon toivotaan mukaan myös taidemusiikkiin keskittyviä yhtyeitä ja perinteisiä kanteleyhtyeitä. Esimerkkinä näistä voi mainita, että lasten sarjassa oli vain yksi puhtaasti taidemusiikkiesitys. Taidemusiikin erityisenä haasteena on ohjelmisto – lapsille sopivaa uutta taidemusiikkiohjelmistoa tarvittaisiin ja myös uusia sävellyksiä ja sovituksia kaivattaisiin lisää.

Kantelekilpailu on ainutlaatuinen suhtautumisessaan musiikin eri lajeihin. Ei ole kovin yleistä että kilpailuissa on näin monipuolinen musiikkityylien kirjo. Sarjajako on asia, joka aina mietityttää tuomaristoa ja ehkäpä kilpailuihin ilmoittautujiakin. Mihin musiikkiin mikäkin esitys kuuluu? Entä jos soitamme samassa esityksessä taidemusiikkia, kansanmusiikkia ja rokkia? Tuomariston puheenjohtaja Hannu Saha piti edellisen kantelekilpailun kokeilua, jossa musiikkityylijakoa ei ollut, erittäin hyvänä, ja toivoi että pohdittaisiin sen mahdollisuutta tulevissa kilpailuissa.
Erityistoiveena olisi myös se, että tapahtumaan osallistujat kuuntelisivat muiden esityksiä ja osallistuisivat myös koko kilpailujen ajan aktiivisesti luomaan yhdessä alan tärkeintä tapahtumaa.

Tuomariston kommenteista koonnut Timo Väänänen

Alle 12-vuotiaat, pienyhtyeet

1 Lahden konservatorion duo Emma Vähätalo ja Hanni Jaakkola, Lahti
1 Lahden konservatorion kanteletrio Neea, Viola & Sanni, Lahti
2 Matara, Espoo
3 Lahden konservatorion duo Aurora Kantola ja Viivi Vähä-Antila, Lahti
4 Lahden konservatorion duo “PiumPaum”, Lahti
Aurinkoiset, Espoo
Ella ja Elina -duo, Espoo
Halla, Espoo
Ida ja Sofia -duo, Espoo
Kanterellit trio, Espoo
Lakat, Tampere
LuoMuKanteleet III, Helsinki
Salikat, Vantaa

Alle 12-vuotiaat, suuryhtyeet

1 Musiikkimurmelit, Helsinki
2 Lahden konservatorion “Smile Quintet”, Lahti
3 Pikkuvalmuskat, Tampere

Kansanmusiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet

2 SSG, Tuusula / Helsinki
2 Tsertin Miikkula, Helsinki
3 Lahden konservatorion kanteletrio Les Papillons, Lahti

Kansanmusiikki, 12-14-vuotiaat, suuryhtyeet

1 LuoMuKanteleet II, Helsinki
2 Kanterellit, Espoo
2 Sähikäiset, Espoo

Kansanmusiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet

1 Sytyke
2 Trio Aino, Essi ja Maija, Helsinki
3 Miinan tyttäret
3 The Ballycuan, Lahti
Duo Maija ja Mirkku
Kardemimmit, Espoo

Kansanmusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet

1 LuoMuKanteleet I, Helsinki
1 Millimollit, Espoo
3 Duo Emmi & Kaisa, Jämsä
Erityismaininta sävellyksestä Dhalia Trio Azra Topcu, Laura Leinonen,
Duo Nervous, Helsinki
Lahden konservatorion kanteleduo RoRo TT, Lahti
Neviens, Helsinki

Kansanmusiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet

1 Sirgo, Helsinki
2 Aarnikratti, Helsinki
3 Valmuskat, Tampere

Muu musiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet

1 Trio Sereno, Lahti / Kouvola
2 Lahden konservatorion trio El Honey Pasa, Lahti
3 Tampereen konservatorion kantelekvartetti 1, Tampere
AnElKa, Ylöjärvi
SG, Tuusula / Helsinki

Muu musiikki, 12-14-vuotiaat, suuryhtyeet

1 Kajana-Kanteleet, Kajaani
2 Lahden konservatorion suuryhtye, Lahti
3 Tampereen konservatorion kanteleorkesteri

Muu musiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet

1 InSound, Espoo
2 Duo LuMo, Helsinki / Espoo
3 Rätvänä, Hirvilahti

Muu musiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet

1 Duo Vision, Lahti / Kouvola
2 Brelo, Laukkoski
3 Näkymätön lapsi, Helsinki

Muu musiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet

3 Tampereen konservatorion kanteleorkesteri, Tampere

Taidemusiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet

1 Duo Sanni & Viola, Lahti / Kouvola
2 Tehotytöt ja vipuhemmo, Helsinki
3 Lahden konservatorion trio “ChupaChups-Joyeux”, Lahti
Lahden konservatorion duo Julianne Suhonen ja Elma Varjos, Lahti
Lahden konservatorion kanteleduo Pizzicato, Lahti
Lahden konservatorion trio Soleil, Lahti

Taidemusiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet

1 Kuutar (Finn-Kanteleet), Lahti
2 Kantando

Taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet

1 Aquatintes, Helsinki
2 Lahden konservatorion duo Tiitta Loipponen ja Ronja Piipponen, Lahti
3 Lahden konservatorion kanteleduo RoRo TT, Lahti

Taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet

2 Lahden konservatorion kvintetti “Ondoyant”, Lahti
3 Midori, Tampere

Tampereen kantelekilpailun ensimmäinen päivä sujui vilkkaasti musiikin merkeissä ja illalla kilpailuväen riemuksi ja viihteeksi esiintyivät kanteleiltamissa mm. Puhti-duo ja Kardemimmit. Tuomariston piirissä on pantu merkille kilpailun monipuolisuus ja korkea taso.

Perjantaina 5.6.2009 on vuorossa

• ammattilaissarjat
• yli 15-vuotiaat muu musiikki/pienyhtyeet
• 12–14-vuotiaat pienyhtyeet
• konservatorion aulassa esillä soitinrakentajien esittelypisteet, myyntipöytä, Kanteleen kielin -näyttely
• klo 18 julkaistaan tulokset (myös täällä Kantele.netissä) ja jaetaan palkinnot
• klo 19 päätöskonsertti, jossa on valikoima kilpailuyhtyeiden esityksiä.

Alla kilpailun kuvasatoa kansanmusiikkituomariston kamerasta. (kuvat: Timo Väänänen)

Sähikäiset

Kantelerellit

Aarnikratti

Aarnikratti

lue lisää…

Eva Alkula ja Hannu Saha avasivat kantelekilpailun Tampereella 3.6.2009

Kanteleliiton puheenjohtaja, kanteletaiteilija Eva Alkula toivotti osanottajat ja yleisön tervetulleeksi kaikkien aikojen suurimpiin kantelekilpailuihin – avajaiset pidettiin tänään 3.6. Tampereen konservatiorion Pyynikkisalissa. Toisena kilpailun avaajana toimi tuomariston puheenjohtaja Hannu Saha, joka pohti avaussanoissaan sitä suurta muutosta, minkä kantele on kokenut.

Avajaiset vietettiin musiikin merkeissä – Eija Kankaanranta avustajineen soitti Electric Exploration konsertissa.

Eija Kankaanranta ja Uusinta-kvintetti konsertin jälkeisissä tunnelmissa Tampereella.

Huomenna 4.6.2009 alkaa varsinainen kilpailu, ensimmäiset kilpailusuoritukset kuullaan klo 10.00.

Kilpailupaikalla Tampereen konservatoriolla, Frans Emil Sillanpäänkatu 9, on kilpailuesitysten lisäksi myös soitinrakentajien esittelyhuoneita, myyntipiste sekä ‘Kanteleen kielin’ -näyttely. Näyttelyssä nähdään Timo Väänäsen valokuvia, jotka on otettu kanteleaiheisen radioateljeeohjelman tekemisen aikana mm. Udmurtiassa, Mikkelissä ja Moskovassa.

Tule mukaan seuraamaan kaikkien aikojen suurinta kantelekilpailua! Kilpailussa on sarjat alle 12-vuotiaista ammattilaisiin ja musiikkityylejä laidasta laitaan. Kilpailupaikka on Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tilat, Osoite: F.E. Sillanpään katu 9.

Tänään 3.6.2009 on kilpailun avajaiset ja Eija Kankaanrannan konsertti.

• Aika: klo 19
• Paikka: Pyynikkisali, F.E. Sillanpään katu 9
• Kilpailijoille vapaa pääsy

Huomenna kilpailut alkavat klo 10.00. Tervetuloa!

Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo Hinkkanen ja äiti Helena os. Puumalainen olivat molemmat sukujuuriltaan lähtöisin Suomesta. Isä oli ammatiltaan maanviljelijä ja perheeseen kuului kolme poikaa, joista vanhin oli Väinö Ferdinand, keskimmäinen Paul Benjamin ja nuorin Edvard Emanuel.

Paulin varhaislapsuudesta ei ole säilynyt kovinkaan paljon tietoa. Hän oli vasta 3-vuotias, kun isä kuoli ja äiti Helena jäi perheensä yksinhuoltajaksi. Kansakoulun kaikki Hinkkasen veljekset kävivät kuitenkin omalla kotiseudullaan Toksavassa, mutta sen jälkeen perhe muutti Pietariin. Edessä oli ensin rippikoulu ja konfirmaatio Pyhän Marian kirkossa, jonka kanttorina toimi musiikin monitoimimies Mooses Putro, joka tunnetaan nimellä myös ”Karjalan Sibelius”.

Paul Salmisen syntymän aikoihin Karjalassa ja Inkerinmaalla kukoisti monipuolinen ja rikas suomalais-inkeriläinen kulttuuri. Erikoisen suosittuja olivat kesäiset laulu- ja soittojuhlat, joista tunnetuimmat olivat Sortavalan laulujuhlat, mutta vilkasta oli myös Inkerinmaan oma kuoro- ja orkesteriharrastus. Suurelta osin papiston tehtäväksi jäi tavallisen kansan opetus ja sivistäminen. Perustettiin lisää uusia suomenkielisiä kouluja ja kirjastoja, joista tunnetuin oli Kolppanan opettajaseminaari. lue lisää…

Viime vuonna tuli esiin melkoinen kanteleharvinaisuus, kun jyväskyläläinen pianonsoitonopettaja Päivi Janhonen etsi kotia perintönä saamalleen kanteleelle.  Janhonen sai kanteleen kymmenen vuotta sitten kuolleelta tädiltään Vilma Lepikolta. Vilma Lepikko asui Toivakassa, lauloi kirkkokuorossa ja soitti kansanmusiikkia omaksi ilokseen. Lepikko esiintyi usein kanteleineen Toivakassa. Kantele on Paul Salmisen, mutta malli oli ennen näkemätön.

Kääntäminen, venyttäminen, lyhentäminen…

Salmisen koneistoilla varustetut kanteleet perustuivat ideaan, jossa diatonisesti viritetyn kielistön jokaista kieltä voidaan ylentää tai alentaa koneiston avulla. Ensimmäinen Salmisen koneisto perustui kielen kääntämiseen ja toinen venyttämiseen. Kolmas tapa, joka oli jo käytössä Salmisen aikaan mm. harpuissa, perustuu kielen soivan pituuden lyhentämiseen. Vaikka Salminen ehkä sai idean harpun mekanismista on hänen koneistonsa täysin erilainen kuin harpussa käytetty mekanismi. Fazerin musiikkiliike markkinoi aluksi Salmisen kannelta nimellä ”Suur- eli harppukantele”.  Kielien kääntämiseen perustuvassa koneistossa samaan akseliin on kiinnitetty 2-3 kieltä. Vipulaitteella käännetään se kieli soittotasolle, jota halutaan soittaa. Tälle koneistolle Salminen sai patentin numero 8748 vuonna 1921. lue lisää…

Keski-Suomen kanteleperinne -sarjassa on esittelyvuorossa Uurainen. Kuulin siellä sanottavan Elias Lönnrotin toteamusta muistuttaen, että kanteleita oli taloissa seinillä paljon, ja kai niitä on vieläkin.

Tutkimukseni Keski-Suomen kanteleista juontaa 40 vuoden taakse Äänekoskelle. Sain nuorena lainaksi kanteleen lapsuudenkotini naapurilta Erkki Koskiselta. Se oli huonokuntoinen pyöreäperäinen saarijärveläinen kantele josta puuttui kieliä, mutta soiton alkeita siitäkin sain. Vanhassa valokuvassa Erkki Koskisen äiti Alli Frestadius soittaa samannäköisellä kanteleella. Tarkempi tarkastelu osoitti sen olevan eri soitin kuin lainaamani kantele. Vuosien jälkeen sain yhteyden kuvassa olevavan kanteleen omistajaan Marja Happoseen ja pääsin tutkimaan soitinta. Kanteleen kansi on kuusta ja kehä sekä pohja koivua. Kanteleen pohjaan oli kirjoitettu:

”Valmistanut T. Peltonen. Uurainen. Omist. Alli Frestadius. Ostettu keväällä 1909”.

lue lisää…

Tanja (vas.) ja Olga Kurikka ovat asuneet noin puolet elämästään Venäjällä ja puolet Suomessa. kuva: Arja Kangasniemi

Olga ja Tatjana Kurikka aloittivat kanteleensoiton pikkutyttöinä Petroskoissa, jossa he saivat vahvan kosketuksen myös kansainväliseen kanteleeseen. Nykyään he asuvat Suomessa ja pitävät maailman meininkiä yllä facebookissa.

Kun Olga oli viisi- ja Tatjana eli Tanja kolmevuotias, isä ja äiti veivät heidät lasten kantelekouluun Petroskoissa. Suomalais-venäläiset vanhemmat halusivat, että tytöistä kasvaa kaksikielisiä ja -kulttuurisia – kantelekoulussa opetettiin myös suomen kieltä, tanssia ja laulua. Tyttöjen ensimmäinen opettaja oli Kantele-yhtyeessä soittava Natalia Akulishnina. Opetus alkoi pienissä ryhmissä, joista muodostui myöhemmin nuoriso-orkesteri. “Pääsimme esiintymään Petroskoin kantelefestivaaleille aika pieninä, mikä oli jännittävää, koska se oli iso tapahtuma isoissa konserttisaleissa. Solmimme festivaaleilla tärkeitä kontakteja ja saimme esiintymiskokemusta myös myöhempiä keikkoja varten”, Olga ja Tanja selittävät. lue lisää…

Sanat alkoi Tiinan päässä
pa-pa-papattaa
Kun kuunteli hän levyllisen
Ma-ma-mariskaa:

Tää on kantelerap-rap-rap-rap-rap
Viritä ensin tap-tap-tap-tap-tap-
Piin! Sitten kieliä plim-plim-plim
Ei mee yhtään hullummin

Näin se Vänen kannel soi-soi-soi lue lisää…

Vuoden 2009 Musiikin aika -festivaalin teema “musiikkia ristivalossa” nostaa esiin erilaisten musiikkien ja säveltäjien kohtaamisia sovitusten, vaikutteiden, sulautumisen tai poleemisuuden muodossa. Rinnastamalla erilaisia musiikkeja ja traditioita festivaali kutsuu yleisöä arvioimaan niiden suhteita uudelleen. Festivaalin ohjelmistossa myös kanteleella on vahva osansa.

“Kanteleella on paljon annettavaa nykymusiikkifestivaaleilla. Itse olen vähän vierastanut sitä, että kantele olisi pelkästään tradition ja perinteen valossa nähtävä soitin – se on myös vahvasti uuden musiikin soitin”, kertoo festivaalilla esiintyvä Eija Kankaanranta. “Parhaillaan odotan sitä, että pääsen festivaalilla esitettävien uusien teoksien pariin. Viitasaarta edeltävä kuukausi on hyvin tiiviis työrupeama, työstän silloin sekä sooloteoksia että yhtyeiden kanssa esitettäviä teoksia. Festivaalin yksi erikoispiirre onkin se, että osa teoksista syntyy paikan päällä lopulliseen muotoonsa”, Eija kertoo. lue lisää…

Kantele on jälleen hyvin esillä kansanmusiikkijuhla Sommelossa heinäkuun alussa. Viime vuonna hienosti toteutunut kansainvälinen kantelekurssi Kantele Camp SOI toteutuu myös tänä kesänä.  Opettajina ovat Eva Alkula konserttikanteleissa, Arja Kastinen pienkanteleissa, Emmi Knuutinen tikkukanteleissa ja Vilma Timonen sähkökanteleissa. Oma erikoisuutensa on Ontrei Malisen kanteleen ympärille rakentuva toimintaohjelma, joka näkyy ja kuuluu Sommelon ohjelmassa tulevinakin kesinä.

Kansanmusiikkijuhla Sommelo on melko uusi tulokas kesän musiikkijuhlien joukossa. Se järjestetään nykymuotoisena nyt neljättä kertaa. Sommelon muina teemoina ovat tänä vuonna harmonikka, laulu ja laulaminen sekä kulttuurien kohtaaminen, joilla on myös omat seminaarinsa. Runolaulu ja muutkin arkaaiset kansanmusiikin muodot ovat kainuulaisessa kansanmusiikin juhlassa joka vuosi esillä, mutta mukana on myös uudempia musiikin muotoja. lue lisää…

kuva: Johanna Aho

Astun sisään suuren kivikirkon jykevistä pariovista. Kirkko on seissyt paikallaan jo vuosisatoja ja nähnyt ihmisten syntyvän ja kuolevan. Istahdan penkille ja katselen, kuinka ilmassa leijuva pöly tanssii käytävälle laskeutuvan valon virrassa. Holvikaaret täyttyvät lohdutuksesta, kun kirkonkellot alkavat soittaa tanssillisen arvokkaasti tarinaa menneistä ajoista, eletystä elämästä. Kellot kertaavat sanomansa ja suuremmat toistavat kaiken kuin tahtoen sanoa viimeisen sanan.

Kai Nieminen: Menneestä ajasta ja hiljaisuudesta...

Auringossa aina varjo seuraa

Passacaglialle tyypillisesti teema toistuu, mutta tällä kertaa pienet ja heleät kellot pääsevät ääneen. Ne kertovat menneestä lapsuudesta toistensa päälle puhuen, mutta myös toisiaan säestäen. Näen silmissäni pihakeinun ja iloiset lapset siinä leikkimässä, mutta tunnen myös huolta lapsuuden viattomuuden ja onnellisuuden vaihtumisesta karuun ja kylmään todellisuuteen. Pienet kellot keskeyttävät tarinansa, kun kirkon vanhin kello huomauttaa elämän lyhyydestä ja kuolemasta. Seuraa syvä hiljaisuus. Tunnelma on muuttunut vakavammaksi ja kellot aloittavat jälleen teeman, tällä kertaa varovaisemmin ja nöyremmin. Vähitelleen teemaan alkaa palautua valoisuus ja se saa saattajakseen fuugamaisen kulun toisessa sävellajissa. lue lisää…

Perinteiset kanteleensoiton opettajien koulutuspäivät järjestettiin tänä vuonna yhdessä JaSeSoi ry:n kanssa. Kanteleensoiton opettajat pääsivät alennetulla hinnalla osallistumaan Rytmiseminaariin, joka järjestettiin tänä vuonna jo 24. kerran. Seminaari pidettiin Mikkelin nuoriso-opistolla 20.–22.3. Osallistujia oli yhteensä noin 50, joista kanteleensoiton opettajia oli neljä.

JaSeSoi ry on musiikkikasvatusyhdistys, joka edistää Orff-pedagogiikan tuntemusta Suomessa. Orff-Schulwerk on musiikkikasvatusfilosofia. Sen ideoita on musiikin, liikkeen ja puheen luonnollisen yhteyden säilyttäminen ja kehittäminen. Luovuus, improvisatorisuus sekä ryhmätoiminnan korostaminen ovat Orff-pedagogiikan mukaisessa opetuksessa avainkäsitteitä. lue lisää…

Tarvitsetko kannelta?

• Kanteleliitossa on kolme aloittelijalle sopivaa kotikannelta lukuvuodeksi 2009–10.
• Vapaamuotoinen hakemus Kanteleliittoon 15.6.2009 mennessä.
  • Hämeentie 34 D, 00530 HELSINKI
• Tiedustele myös pienkanteleita.

Suomen Kantelemuseolle arvokkaita soittimia /

Museon ja Pelimannitalon kesäkahvilan aukiolo kesällä

Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa sijaitseva Suomen Kantelemuseo on aloittanut toimintansa vilkkaasti. Vajaan kolmen ensimmäisen toimintakuukauden aikana kymmenet vierailijaryhmät ja muut tutustujat ovat pitäneet museonhoitaja Kari Dahlblomin kiireisenä. Tieto uudesta museosta on pannut liikkeelle myös kanteleenrakentajia ja -soittajia sekä heidän perheenjäseniään. Museoon on saatu alkuperäisen kymmenien kanteleiden kokoelman lisäksi 19 korvaamattoman arvokasta kanteletta. Soittimien joukossa on keskisuomalaisia harvinaisuuksia, jotka vahvistavat entisestään tietoa Keski-Suomesta vilkkaana kanteleperinteen alueena.

Museonhoitaja ja soitintutkija Kari Dahlblom mainitsee uusista lahjoituksista kolme noin 100 vuotta vanhaa soitinta: edesmenneen mestaripelimanni Arvi Pokelan kanteleen, jonka on rakentanut saarijärveläinen Juho Tamminen, Tuure Peltosen rakentaman, osittain kromaattisen kaksoiskanteleen Uuraisilta sekä Pasi Jääskeläisen, tunnetun kanteleensoittajan ja kuplettilaulajan kanteleen.  Dahlblom korostaa, että kaikki näytteille saadut soittimet ovat mielenkiintoisia ja arvokkaita. Soittimista jokainen kertoo oman tarinansa jälkipolville.  Museossa on näytteillä kanteletietoutta koko sen levinneisyysalueelta. Keskisuomalaisella kanteleperinteellä on museossa tärkeä sija ja sitä tulee täydentämään Dahlblomin valmisteilla oleva kirja Keski-Suomen kanteleleista.

Suomen Kantelemuseo on ainoa kanteleisiin keskittyvä museo Suomessa ja koko maailmassa. Sen tavoite on olla avoin ja vuorovaikutteinen osa Keski-Suomen kulttuuritarjontaa. Museo on mielenkiintoinen kohde kaikille. Soittimien tutkijoille ja rakentajille museon kokoelma, yksityiskohtaiset tiedostot soittimista ja piirustuksista antavat sellaistakin tietoa, jota muualla ei ole saatavilla. Historiallinen, 152 vuotta vanhaan viljamakasiiniin rakennettu Palokan Pelimannitalo on museolle oiva paikka; talo on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. Se on myös sopiva erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

4.6 - 9.8.2009  Palokan Pelimannitalo, Kantelemuseo ja Pelimannitalon kesäkahvila ovat auki kolmena päivänä viikossa: tiistaisin ja torstaisin klo 12.00 - 17.00 ja sunnuntaisin klo 12.00 - 15.00.  (18.-21.6. ei aukioloa).  Kari Dahlblom esittelee Kantelemuseota ryhmille tilauksesta, puh. 0500 654 157.  Lisätietoja www.jskamu.net