Nykyään törmää jatkuvasti kriiseihin, kun ihmiset eivät tiedä oikein mitä elämällään tekisivät tai miten voisi olla onnellisempi. Välillä on mukava tavata joku, jonka elämä tuntuu menneen käsikirjoituksen mukaan.

lue lisää…

Paul Salminen ei rakentanut kanteleidensa puuosia itse, vaan rakennutti ne valmiiksi eri henkilöillä. Yksi tärkeimmistä rakentajista oli Armas Koivisto. Yhteistyö Koiviston kanssa on ollut Salmisen kanteleen kehitykselle tärkeätä, sillä Koivistolla oli kanteleenrakentajana omia näkemyksiä siitä, miten kantele saadaan soimaan. ”No minä arvelin että minä panen omaa joukkoon.” Muiden Salmiselle kanteleita rakentaneiden henkilöiden ajatuksia on vähemmän tallennettu. Onneksi Erkki Ala-Könni haastatteli Koivistoa.

Armas J. Koivisto ja Erkki Ala-Könnille valmistettu koristekantele.

lue lisää…

Kansanmusiikin isomman illan juonsivat Petri Kauppinen ja Milla Korja. Kuva: Sauli Heikkilä

Kansanmusiikin isompi ilta järjestettiin marraskuussa osana Etnosoi!n ohjelmistoa. Ilta alkoi Kanteleen kyydissä -konsertilla Black Box -salissa. Sen jälkeen valtasivat pääkaupunkiseudun pelimannit Musiikkitalon aulat ja käytävät. Noin sata pelimannia soittivat runsaslukuiselle yleisölle tunnin ajan ennen suorana lähetyksenä radioitua pääkonserttia. Pääkonsertissa esiintyivät huuliharppuyhtye Sväng, Polepole, Kristiina Ilmonen, Heikki Lahti yhtyeineen ja Siba Folk Big Band Petri Praudan johdolla. Konsertista näytetään kooste YLE:n Teema-kanavalla 7.1.2012 klo 17.30.

lue lisää…

Sounds of Eurasia -festivaalin esiintyjät Ulan-Udessa. Kuva: Marja Kivilompolo

Punaiseen iltapukuun pukeutunut kiinalaisnainen valtaa ison esiintymislavan guzhengia soittaessaan. Konserttisalissa istuvat ihmiset katsovat lumoutuneina, kuinka pienikokoinen nainen soittaa perinteistä kiinalaista soitintaan vuoroin höyhenenkevyesti, vuoroin taas lohikäärmeen tappajan raivolla.

lue lisää…

Anneli Toiminen 1927–2011

Kanteleliiton pidetty pitkäaikainen sihteeri, sittemmin varapuheenjohtaja Anneli Toiminen menehtyi Nokialla viime syyskuun alussa vaikeaan sairauteen hieman ennen 84-vuotissyntymäpäiväänsä.

Anneli liittyi Kanteleliiton (aluksi Suomen Kanteleensoittajat ry.) jäseneksi kohta järjestön perustamisen jälkeen vuonna 1977, ja tuli valituksi sen sihteeriksi heti seuraavana vuonna.

Anneli syntyi Pohjois-Pirkkalassa syyskuussa 1927. Kanteleensoiton hän aloitti isänsä rakentamalla isolla kanteleella 8-vuotiaana tyttönä. Ensimmäinen opettaja oli Liisa Ahlstedt. Aluksi hän soitti kannelta lyhyeltä puolelta, mutta Ilona Porman kehotuksesta käänsi kanteleen toisinpäin yhdellä Pudasjärven kanteleleirillä.

Anneli opiskeli kirjastoalalle, ja toimi 40 vuotta kirjastovirkailijana eri tehtävissä, viimeksi Tampereen yliopiston kirjastossa kirjasto-osastosihteerinä.

Annelin harrastukset liittyivät paljolti musiikkiin. Hän toimi pitkään Hämeen Kansanmusiikkiyhdistyksen sihteerinä ja oli perustamassa kotiseutuyhdistys Tampere-Seuran kantelejaostoa, jossa soitti kauan. Kanteleliiton sihteerinä hän toimi 14 vuotta ja varapuheenjohtajana vuoden 1997 loppuun. Kantele-lehden toimituskuntaan hän kuului vuosina 1979-1997.

Kanteleliiton kultakanteletunnustuksen hän sai vuonna 1987, ja kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1997. Anneli toimi kuudessa kantelekilpailussa sihteerinä ja aikaansa säästämättä oli aktiivisti mukana jäsenasioidenkin hoitamisessa. Toiminta oli lähes yksinomaan palkatonta talkootoimintaa, koska koko Kanteleliiton nostaminen valtakunnalliseksi ja valtionapuakin saavaksi järjestöksi vaati alkuvuosina harvalukuisilta aktiiviseen toimintaan osallistuneilta uhrautuvaa mieltä,  pyyteetöntä työtä ja paljon omaa ajankäyttöä.

Anneli oli harrastajakunnan piirissä hyvin pidetty, ja sai runsaasti henkilökohtaisiakin ystäviä kautta maan sekä kanteleväeltä laajemminkin, esimerksiksi Virosta.

Kanteleliitto muistaa kiitollisuudella ja lämpimästi hyvää ystävää, joka antoi paljon elämäntyöstään kanteleasioiden hyväksi.

Tutkin Sibelius-Akatemialle tekemässäni kirjallisessa lopputyössä kanteleaiheisia lehtikirjoituksia Helsingin sanomissa ja Rondo-lehdessä vuosilta 1990–2010. Tarkastelun lähtökohtana oli yleisötyö.

Mitä yleisötyöllä tarkoitetaan?

Yleisötyö voidaan määritellä yleisöpohjan määrälliseksi ja laadulliseksi parantamiseksi. Määrällisellä parantamisella tarkoitetaan sitä, että yhä useampi ihminen kävisi konserteissa, kuuntelisi musiikkia ja ylipäätään olisi tietoinen musiikin olemassaolosta. Yleisöpohjan laadullinen parantaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että jo olemassa oleva yleisö oppisi tietämään enemmän musiikista, soittimista, taiteilijoista ja ylipäätään taiteesta ja näin saisi enemmän irti taidekokemuksestaan. Yleisötyön tarkoituksena on siis saada taiteilija ja yleisö kohtaamaan ja antaa yleisölle välineitä taiteen vastaanottamiseen. lue lisää…

Kantele-lehden historiallisessa katsauksessa olemme ehtineet vuosituhannen vaihteeseen. Tutkailussa ovat vuodet 1999-2004. Sarja päättyy tähän, koska aikeissa on siirtää lehdet vuodesta 2005 lähtien kaikkien tutkittaviksi internettiin.

lue lisää…

Pieni lakkautettu kyläkoulu maaseudulla kylpi auringonpaisteessa kun folkharput, kanteleet, viikinkilyyrat, langeleikit ja virsikanteleet soivat.

Nordic Harp Meeting pidettiin Sorössä, Tanskassa. Kuva: Päivi Kuusisto

lue lisää…

Jo nimi, Sibelius-Akatemia, asettaa instituutin omalle paikalleen. Sen täytyy olla arvokas paikka, jonne on tosi vaikea päästä ja jonka opiskelijat – opettajista puhumattakaan – ovat vähän leuhkoja. Onhan se toki korkeinta musiikillista koulutusta antava paikka maassamme, mutta eivät nuo käsitykset pidä paikkaansa.

Varmaan Sibiksestä – niinkuin opinahjoa tuttavallisesti kutsutaan – löytyy vähemmänkin nöyriä ihmisiä, mutta vallalla oleva tunnelma on avoin, kunnioittava ja rajoja ylittävä. Tämä tulee selväksi myös kaikkien haastateltujen puheenvuoroissa. Varmaa on se, että koulussa on huikea määrä musikkaalista lahjakkuutta ja loputtamasti harjoitustunteja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomessa on monta muutakin tietä ammattimuusikoksi, kuin Sibis. Sekään ei takaa huikeaa uraa.

Birute Giraityte ja Juulia Polonen opiskelevat Sibelius-Akatemiassa. Kuva: Sauli Heikkilä

Liity Kanteleliittoon ja saat levyn Kantele-lehden mukana paluupostissa.

Tällä kertaa esittelen kaksi syksyn uutukaisäänitettä. Sain mukaan myös jotain erityistä – Kantelelehden liitelevyn, jossa on toukokuisten kantelekilpailujen eri sarjojen voittajien ja muidenkin kilpailussa mukana olleiden taiturien livesoitteita.

lue lisää…

Kanteleliiton syyspäiviä vietettiin tänä vuonna Kouvolassa yhteistyössä Pohjois-Kymen musiikkiopiston kanssa. Mukaan mahtui niin yhdistysasiaa kuin musiikillisia nautintojakin.

Päivi Ollikainen opetti sunnuntain työpajassa soittotekniikkaansa.

lue lisää…

Keskipohjanmaalainen mestaripelimanni Voitto Isosaari on toiminut puuhamiehenä uuden hienon kanteleportaalin aikaansaamisessa. Sivusto pyrkii jakamaan tietoa ja toimimaan keskustelufoorumina. Kaikkein parasta sivuston taustalla olevan kerhon toiminnassa on soittimien maksuton lainaus. Kanteleitten lisäksi lainattavissa on erilaisia hirvensarvisoittimia. Kerhotoiminta on täysin pyytetöntä ja… “P.S. Tämä on sitten iloisen hauskaa, ei ikärajoitusta, ei pääsyvaatimusta. Eikä mitään pakkoa tehdä jotakin, voithan olla kuunteluoppilas! Soitto-opaskin on “luonnon menetelmällä”. Takuu, opit viidessä minuutissa!”

Kantele.net toivottaa portaalille menestystä! Sivuille pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Torstaina 24.11. pidettiin Suomen Kantelemuseossa Jyväskylän Palokassa Keski-Suomen Kantelekirjan julkistustilaisuus. Kirjassa kiteytyyy Kari Dahlblomin vuosien työ kanteleen hyväksi. Tilaisuuteen oli kokoontunut arvovaltainen joukko alan ihmisiä ympäri Suomea. Keski-Suomen Kantele -kirja on nelivärinen lähes 300-sivuinen runsaalla kuvituksella varustettu teos, joka keskittyy Keski-Suomen alueen kanteleisiin, soittajiin, kantelerakentajiin, soittotapoihin ja kantelehistoriaan. Kirja toimii myös hyvänä yleisteoksena kanteleesta. Kanteleen historiaa, levinneisyyttä ja rakenteita käsitellään myös yleisemmin. Julkaisun ulkoasu on näyttävä ja taattua Timo Väänäsen ja Ilmari Ikävalkon käsialaa. Kantele-lehti pureutuu kirjaan syvällisemmin vuoden 2012 ensimmäisessä numerossa.

Kirjaa voi ostaa  Suomen Kantelemuseosta sekä Kari Dahlblomilta 0500 654 157, ruda(at)suomi24.fi.

Kantelemuseon yhtyeen lisäksi tilaisuudessa esiintyi Oikosulku-yhtye, jossa Karin lisäksi soittavat kirjassa asiantuntija-apuna ollut soitinrakentajamuusikko Rauno Nieminen sekä taittajakantelisti Timo Väänänen.

Satu Sopanen

Lastenkulttuurin valtionpalkinnot ovat saaneet kirjailijat Sinikka Nopola ja Tiina Nopola, ohjaaja Mari Rantasila ja muusikko Satu Sopanen.

Nopolan sisarukset ja Rantasila saivat kukin 5000 euroa työstään Risto Räppääjä -lastenelokuvissa. Satu Sopaselle puolestaan myönnettiin 15 000 euroa ansioista lastenmusiikin monipuolisena ammattilaisena.

Tänään jaettiin myös Lapsenpäivä-palkinnot. Satakunnan elävän kuvan keskus Porista ja Saarijärvellä toimiva Art Hysteria -taitelijayhdistys saivat kumpikin 8400 euroa.

(MTV3 verkkosivut – STT)

Folklandia risteillään Silja Europalla 13.- 14.01.2012. Risteilyllä matkaajat pääsevät kuuntelemaan monipuolisia esiintyjiä, katsomaan tanssin riemua sekä itse tanssimaan, kilpailemaan Tikkuristin mestaruudesta, laulamaan yhdessä saunassa ja seikkailemaan laivan kansilla etsiessään parhaita piilosoittopaikkoja.

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen tulevalle vuodelle nimeämä teema on Kantele. Folklandia-risteilyllä teeman mukaisesti saatetaan tehdä kanteleella taikoja ja kuullaan hienoja esityksiä moneen muuntautuvalla kansallissoittimellamme.

Kanteleliittoa risteilyllä edustaa Duo Maija Kauhanen & Päivi Hirvonen. Kyseinen yhtye on vuonna 2010 syntynyt duo, joka perustettiin halusta yhdistää viulun ja Saarijärven kanteleen kirkas ja toisaalta rouhea sointi. Tätä soitinyhdistelmää täydentää myös kaksi naisääntä. Duon musiikissa yhdistyy skandinaavinen perinne sekä muusikoiden omat sävellykset. Musiikin sovittamisessa duo on pyrkinyt hyödyntämään instrumenttiyhdistelmän ainutlaatuisia mahdollisuuksia.

Muusikot ovat kansanmusiikin ammattilaisia ja vaikuttavat mm. yhtyeissä Rönsy, Duo Hirvonen & Kettunen ja Maatana. Kummatkin duon jäsenistä ovat myös menestyneet erilaisissa kilpailuissa. Maija voitti kansanmusiikin ammattilaisten sarjan kansainvälisissä kantelekilpailuissa keväällä 2011 ja Päivi taasen voitti pohjoismaisen Nord10-kansanmusiikkikilpailun soolosarjan syksyllä 2010.

Lisätietoa risteilystä osoitteessa http://www.sottiisi.net/index.php/folklandia.

Kevään kantelekisoissa nähtiin monien taiturimaisten suoritusten ohella myös aivan uudenlaisia tapoja soittaa kanteletta. Kitaraa on kyllä taputeltu soiton ohella rytmisoittimen tapaan, mutta kanteleelle tällainen perkussiivinen tekniikka on uutta. Melko uutta se on myös tekniikan hallitsevalle Päivi Ollikaiselle.

Päivi Ollikainen. Kuva: Sauli Heikkilä

lue lisää…

Muusikeri Paul Salmisen toiminta kanteleen kehittäjänä oli lyhyt jos lasketaan aika ensimmäisestä patenttihakemuksesta vuonna 1920,  viimeiseen kanteleeseen 1949.  Aivan tyhjästä Salminen ei ole virityslaitettaan keksinyt, vaan samanlainen idea oli käytössä mm. konserttiharpuissa. Kanteleen sävelvaihtokoneiston parissa teki töitä myös Hannes Wallen USA:ssa ja päätyi samantapaiseen
keksintöön kuin Salminen.

Rullakanteleen nr. 1 sävelvaihtajakoneisto.

lue lisää…

“Talvisodan aikaan käytiin koko perhe syömään illalla seitsemän aikaan. Meitä oli perheessä kahdeksan lasta. Meille oli ostettu radio ja se oli toisessa huoneessa päällä. Sieltä alkoi kuulua jotain merkillistä ääntä. Minä ryntäsin sinne ja isä torui, että mihin sinä nyt. Ei silloin ollut tapana nousta kesken ruokapöydästä. Minä sanoin, että kun se on niin mielenkiintoinen tuo soitin, että mikä se on.”

Pian valkeni, että se on kantele. Se jäi kantelemestari Otto Koistisen mieleen ja liikautti enemmän kuin mikään muu soitin. Se jäi mieleen kummittelemaan vuosiksi.

Otto Koistinen kotinsa portailla. Kuva: Sauli Heikkilä

lue lisää…

Vuonna 1903 haapavetinen Pasi Jääskeläinen julkaisi Kanteleen soiton alkeita -opuksen. ”Viime aikoina herännyt kanteleen soiton harrastus vaatii huomiota puoleensa, sillä kansamme vanha runohengen edustaja haluaa taas päästä oikeuksiinsa. Mutta jos tälle liikkeelle ei voida antaa apua ja johtoa, voi se myöskin kehittyä vääriin suuntiin menettäen arvonsa”, kirjoitti Pasi alkulauseessa. Haapavedellä kantele toden teolla pääsi oikeuksiinsa ja lähti kehittymään oikeaan suuntiin. Viisikielisen soittajia paikkakunnalla tiedetään olleen jo satoja vuosia, mutta 1900-luvulla ampaistiin huimaan nousukiitoon isot kanteleet kainalossa.

Eero Pitkälä (vas.) ja Pertti Hankonen taitavat perinteisen haapavetisen ison kanteleen soittotyylin. Kuva: Jaakko Meriläinen

lue lisää…

Nuottiliitteen uutena tekijänä aloittaa Salla Pesonen. Salla esittelee itsensä ja ensimmäisen nuottinsa, joka on hänen omaa käsialaansa. Nuotti löytyy Kantele-lehden numerosta 3/2011. Lehden saa helpoiten liittymällä Kantele-liittoon. www.kantele.net/liity

lue lisää…

Kantele-lehti näyttää vakiinnuttaneen paikkansa ja melko pitkälle myös sisältönsä 1990-luvulla. Takana ovat viralliset listat ja pöytäkirjat. Tilalle ovat tulleet lopullisesti hyvin toimitetut artikkelit. Mielenkiintoisia juttuja on joka lehdessä. Sen vuoksi poimintojen määrää oli syytä lisätä.

lue lisää…