Senni Eskelinen, sähkökantele
“Sininen käytävä”
pe 18.5.2012 klo 19.30 Musiikkitalon Black Boxissa

Tarinoita instrumentaalimusiikin sanoin.

Avustavat muusikot
Kalle Ylitalo, basso
Niko Votkin, rummut
Otto Eskelinen, bassoklarinetti
Konsta Eskelinen, viulu
Harri Kuusijärvi, harmonikka
Anssi Salminen, kitara

SOUND OF KOLI – Finnish Kantele Music Landscapes -albumi julkaistaan 16.5.2012

Sound of Koli -albumi soi kunnioituksesta kansallissoittimemme monimuotoisuudelle, kauniille, jylhälle ja ikiaikaiselle kuin Kolin vaarat.

Albumi johdattaa kuulijan matkalle kanteleen eri sävyihin niin suomalaisille tutuilla kansansävelmillä kuin suurten säveltäjämestareiden, kuten Bachin ja Sibeliuksen teoksilla.

Sisältö on kuin kanteleen kehityskertomus päättyen taidokkaisiin sähkökanteleen sointeihin.

Albumi julkaistaan 16.5.2012 ja levynjulkaisukonserttia kuullaan jo 15.5.2012 Sibelius-Akatemian R-talossa (Pohjoinen Rautatienkatu 9) klo 19.00 , jolloin levyllä soittava Olga Shishkina suorittaa toisen osan kanteleen solistisen maisteriohjelman A-tutkinnostaan. Itäsuomalaisilla on mahdollisuus nauttia levynjulkaisukonsertista 8.6.2012 klo 16.00 Pohjois-Karjalan Messujen yhteydessä, päälavalla.

Sound of Koli -levyn julkaisija on Koistinen Kantele Oy, joka vastaanotti huhtikuussa 2012 Puutuotealan maineteosta jaettavan 20 000 €:n Rantasalmi-palkinnon ja joka haluaa levyllä kunnioittaa ensimmäisten kanteleidensa synnyinseudun ainutlaatuisia maisemia.

Kanteleiden eri laatuja esittelevä Sound of Koli on komea soiva postikortti kansallismaisemasta. Ritva Koistinen, Olga Shishkina ja Anttu Koistinen esittelevät muusikkouksiensa osa-alueita todella monipuolisesti valitun ohjelmiston parissa.

-Pekka Kuusisto -

Klassista ja hengellistä musiikkia kanteleella, uruilla ja kellopelillä

Antti Paakinahon, Janne Kyrönlahden ja Anna Kyrönlahden CD-levy Siciliano on ilmestynyt.

Lisätietoa nettisivuilta: www.kannel.fi.

Ida Elina on 25-vuotias suomalainen laulaja-lauluntekijä ja uuden sukupolven kanteleensoittaja. Hänen musiikkiaan kuvaillaan omaleimaiseksi, intensiiviseksi ja r&b-vaikutteiseksi kantelegospeliksi. Musiikillisiksi esikuvikseen Ida Elina nostaa muun muassa Michael Jacksonin, Kirk Franklinin ja Whitney Houstonin.

Muutamien bändikokeilujen jälkeen hän päätti lähteä omille poluilleen. Lopputuloksena syntyi Ida Elinan tavaramerkki – uniikki ja perkussiivinen soittotyyli. Nyt hänen kanteletaitonsa yhdistettynä voimakkaaseen ja vivahteikkaaseen lauluun muodostavat yhdistelmän, jollaista et varmasti ole koskaan kuullut aiemmin. Ida Elinalta on tulossa uusi levy heti kesän alussa.

Nettisivuille pääset tästä: www.idaelina.com

Koistinen Kantele Oy voitti puutuotealan maineteosta jaettavan Rantasalmi-palkinnon 21.4.2012. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastoon kuuluva Rantasalmi-rahasto on jakanut vuosittain rahaston perustajan, talousneuvos Osmo Ruotsalaisen (1915-2002) ideoiman Rantasalmi-palkinnon. 20 000 € suuruinen palkinto on suomalaisen mekaanisen puunjalostusteollisuuden merkittävimpiä tunnustuksia, joka jaetaan tänä vuonna 16. kerran.

Koistinen Kanteleelle palkinto annetaan suomalaisen kanteleen ominaisuuksien ja designin modernisoinnista ja kansallissoittimemme tuomisesta tyylikkäällä ja korkealaatuisella tavalla osaksi suomalaista nykykulttuuria. Yritys on pitkäjänteisellä kehittämisellään nostanut kantelesoittimien laadun aivan uudelle tasolle ja tekee tänään kanteleilla kasvavaa ja kansainvälistyvää liiketoimintaa. Yrityksen valmistamat sähkökanteleet ovat soittajiensa käsissä löytäneet tiensä mm. Pori Jazz -festivaalien päälavalle ja Nightwish -yhtyeen levylle.

Koistinen Kantele on perheyritys, jonka historia alkoi 1957 kantelemestari Otto Koistisen aloittaessa  kanteleiden rakentamisen ja kehittämisen. Pienimuotoisesta soitinrakennuksesta Koistinen Kantele on vahvalla kehittämispanoksellaan kasvanut 10 henkeä työllistäväksi monikansalliseksi tiimiksi, joka tänä päivänä valmistaa, myy ja kehittää kanteleita, kanteleen opetusta sekä musiikkituotteita.
Yrityksellä on toimipisteet Rääkkylässä ja Helsingissä ja se palvelee asiakkaita myös nettikaupassa kansainvälisesti. Koistinen Kantele on myös uudistanut kanteletoimialan liiketoimintamallin ja jatkaa sen kansainvälistämistä. Yrityksen omistuspohja laajeni vuonna 2010 ja tässä yhteydessä sen hallituksen puheenjohtajaksi tuli Eero Broman.

Koistinen Kanteleen valmistaman kanteleet tunnetaan ainutlaatuisesta soinnistaan ja niillä on selkeä kanteleiden huipputuote-status. Ne ovat korkealle jalostettuja ja pitkäikäisiä puutuotteita, jotka näyttävät miten kulttuurihistoriamme elementtejä hyödyntäen voidaan luoda nykyajassa toimivia soittimia ja aikaa kestäviä design-puutuotteita.

Yrityksellä on koko sen historian ajan ollut tiivis yhteys muusikkouteen. Otto Koistisen tytär Ritva Koistinen on perustanut Sibelius-Akatemian solistisen kantelekoulutusohjelman,  toimitusjohtaja Hannu Koistisen poika Anttu Koistinen on valittu Pori Jazz festivaalien ensimmäiseksi “Young star” artistiksi vuonna 2006 ja Hannu Koistisen puoliso Olga Shishkina on Sibelius-Akatemian ensimmäinen ulkomainen kanteleen maisteriopiskelija ja hän valmistuu kuluvana keväänä musiikin maisteriksi. Lisäksi yritys on sponsoroinnillaan vahvasti tukenut mm. Timo Väänäsen, Eva Alkulan ja Senni Eskelisen uraa.

www.koistinenkantele.com

Tänä vuonna 99 vuotta täyttävä kultakanteleella palkittu Jaakko Noso asuu Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa, jonne hän muutti vuonna 1966. Palkinto sai paikallisissa lehdissä näkyvää huomiota. Ohessa Rauno Niemisen toimitukseen välittämiä artikkeleita.

Canadan Sanomat 7.3.2012

BurnabyNow, 21.3.2012

KanteleFestin 2012 yhteistyökumppanina on Meidän festivaali

KanteleFest on kanteleen monimuotoisuuden juhla: musiikki versoo esiin festivaalin aikana niin kantaesitysten, klassisen kanteleohjelmiston kuin meditatiivisen pienkantelesoitannan muodossa.

Monimuotoisuus näkyy KanteleFestissä isommalla mittakaavalla katsottunakin: festivaali toteutetaan aina toisen yhteistyössä toisen festivaalin kanssa kiertäen eri musiikkigenreihin keskittyneitä tapahtumia. Näin ohjelmasta saadaan vaihteleva ja monipuolinen sekä päästään yllättämään uudet kuulijat kantelemusiikin lumolla.

Historian ensimmäistä KanteleFestiä vietettiin vuonna 2010 Haapavesi Folkin yhteydessä. Tuolloin festivaalin ohjelma sisälsi muun muassa karjalaiseen kanteleimprovisaation ja Arvo Pärtin sävellysten kohtaamisen Haapaveden kirkossa, Soili Perkiön ja Arnold Chiwalalan tilausteoksen kantaesityksen, Stringpurée Bandin sähkökantelekeikan sekä ilmakanteleen SM-kilpailut.

Vuoden 2012 KanteleFest järjestetään yhteistyössä Meidän festivaalin kanssa 29.7.–4.8.2012 Tuusulanjärvellä. Kantele soi festivaalin ohjelmassa niin soolona kuin kamarimusiikki-instrumenttinakin. Festivaaliviikon aikana tullaan kuulemaan myös useita kantaesityksiä.

Meidän Festivaalin tämän kesän teemana on Ihmeinen. Festivaaliviikon aikana tutkaillaan taiteen keinoin ihmisen erikoisia tarpeita, kykyjä ja vikoja. Pekka Kuusisto on suunnitellut festivaalin jokaiselle päivälle oman aiheen. Seitsemän päivän aikana käydään läpi ilmaiseminen, uskominen, aistiminen, järjestäminen, sairastaminen, lisääntyminen & kuoleminen sekä harhaileminen.

Konserttikohtainen ohjelmisto julkistetaan lähiaikoina.

Jaalas on jalo elämä

Iida-Maria Kuronen on innoissaan uudesta kanteleesta. Kuva: Minna Raskinen

Jaalan kotiseutusäätiö on hankkinut Koistisen  kanteleen 39-kielisen konserttikanteleen.  Säätiön puheenjohtaja Pirjo Matikainen kertoo, että yhteistyö nyt 40 vuotta täyttäneen Pohjois-Kymen musiikkiopiston kanssa on tärkeää, ja moni jaalalainen lapsi ja nuori on saanut musiikista hyvän harrastuksen. Kun säätiö sai Iida-Maria Kurosen vanhempiensa avustuksella täyttämän apuraha-anomuksen kanteleen hankintaa varten, säätiön hallitus alkoi miettiä, millä tavalla asiaa voisi tukea. He päätyivät tekemään 8400 euron suuruisen investoinnin, jotta 12-vuotiaan Iida-Marian kanteleharrastus voisi jatkua konserttikanteleen parissa.

Sopimuksen mukaan kanteletta käyttää viiden vuoden ajan Iida-Maria, jonka tapasin ennen soittotunnin alkua eräänä maanantaina Kouvolassa musiikkiopistolla. Kysymättäkin oli selvää, että tyttö oli aivan innoissaan uudesta kanteleesta.

– Kuulin kanteletta ensi kerran jo kolmivuotiaana. Silloin tiesin, että minäkin haluan soittaa sitä! Harjoittelen joka päivä, oikein mielelläni, kertoo Iida-Maria. lue lisää…

Leskelän 39-kielinen konserttikantele kuva: Jari Leskelä, taustakuva: Koitelin koski kiiminkijoessa, kuva: Juha M. Kinnunen .

Kantele-lehden 1/2012 aiheita:

Kantele 1/2012 on ilmestynyt. Hanki omasi edulliseen hintaan liittymällä Kanteleliiton jäseneksi. Liittoon voivat liittyä kaikki kanteleen ystävät, yleisö ja soittajat, tutkijat ja rakentajat. http://kantele.net/liity.
Lehden aiheitaValtteri Lehto – Poppia ja pelimannimusiikkia Hans wallen – suomalaisen konserttikanteleen unohdettu kehittäjäKanteleen kielin – 16 kanteleen kansaaKielimies Jukka MäkeläKalevalaiset naiset – Ikiaikaista ja aitoa iloaKanteleen kanssa NamibiassaNuottiliite: Kaikki leikkimään!Lastensivu: Leijuvaa kanteletta odotellessaJaalas on jalo elämä!Elämä improvisaatiota – improvisaatio elämääWasuregai – unohduksen simpukkaFantasiakanteleen rakennuskilpailuKamulinjalla juhlavuosi – 10 vuotta kansanmusiikin perusopetustaPekka kuusisto valitsi vuoden kantelelevynFresh – tuoreimpia kantelesävellyksiä kuultiin TampereellaKanteleliiton ja Kanteleensoiton opettajien yhteiset kevätpäivät

Nuoret kansanmusiikiin ammattilaiset ovat lähes poikkeuksetta hyvin monipuolisia. Lähes kaikki opettavat, soittavat useissa yhtyeissä ja monenlaista musiikkia. Valtteri Lehto ei ole poikkeus. Lisäksi mies miettii, josko vaihtaisi alaa.

Valtteri Lehto soittaa lähinnä pienkanteleita. Sivusoittimena hänellä on kitara, johon aikoo keskittyä tulevana vaihtovuotenaan. Kuva. Sauli Heikkilä

Valtteri Lehto on mukana Hohka-yhtyeessä, joka voitti Pohjoismaisen NORD11-kilpailun yhtyesarjan viime vuonna. Valtteri Lehdon henkilökuvan voit lukea Kantele-lehdestä 1/2012, lehden saat liittymällä Kantele-liittoon: http://kantele.net/liity. Vanhoja numeroita voit lukea lehtiluukku.fi-sivustolla.

Hannes Wallen patenttikanteleensa kanssa. Kuva: Työväen musiikkilehti 5/1951

Hans Wallen (1874–1968), eli Johannes Wallenius lähti siirtolaiseksi Amerikkaan toukokuussa 1902. Amerikassa Wallen pani täytäntöön antamansa lupauksen tehdä kanteleen hyväksi minkä voi.  Wallen soitti ja rakensi kanteleita  ja hänellä oli viisi patenttia kanteleeseen. Niistä merkittävin oli vuosisadan alussa keksitty ”duurien vaihtaja”. Hannes Wallenin nimi tuli tietoisuuteen Suomessa vuonna 1950, kun hän vieraili vanhassa kotimaassaan ja organisoi kanteleen lahjoituksen Jean Sibeliukselle.

lue lisää…

Kanteletta soitetaan Suomen lisäksi myös Koillis-Euroopassa ja Länsi-Siperiassa. Soitin on monen kansan identiteetin symboli. Suomalaisille soitin on vahvasti suomalainen, mutta niin se on myös esim. udmurteille udmurtialainen. Parhaillaan kerätään yhteen tietoa siitä, mitkä kansat soittavat kanteleita ja millaisia soittimet ja musiikki ovat. Tietoa ei ole kerätty yhteen suomeksi näin laajasti koskaan ennen. Kansallissoittimen esitteleminen myös muiden kansojen soittimena on ensiarvoisen tärkeää, jotta oppisimme tuntemaan omaa soitintamme, historiaamme ja itseämme.

Rauno Nieminen veistää Ontrei Malisen kanteletta Haikolan kylässä Karjalan Tasavallassa. kuva: Timo Väänänen

lue lisää…

Kanteleväki on oppinut tuntemaan Jukka Mäkelän ennen kaikkea kanteleenkielistä. Hän onkin tehnyt käsityönä ja mittatilauksena melkoisen osan maamme kanteleiden kielistä. Tarvittaessa syntyvät lähes minkä tahansa soittimen punoskielet domran kielistä lähtien. Syksyllä 60 vuotta täyttänyt Jukka Mäkelä on myös yrittäjä, muusikko ja soitinrakentaja.

Vuonna 2011 Kanteleliitto myönsi Jukka Mäkelälle Kultakantele-tunnustuksen, kuva: Kari Dahlblom.

Jukan tarkinan voit lukea Kantele-lehdestä 1/2012, lehden saat liittymällä Kantele-liittoon: http://kantele.net/liity. Vanhoja numeroita voit lukea lehtiluukku.fi-sivustolla.

Kalevalaisten Naisten Liitto on perinne- ja kulttuurijärjestö, joka tekee valtakunnallista kulttuurityötä. Vuosittain vaihtuvan teeman alla järjestämme kulttuuritapahtumia, seminaareja ja matkoja. 60 jäsenyhdistyksessä on yli 4000 jäsentä. Kalevalaisten Naisten Liitto omistaa Kalevalakorun.

Akkain praasniekasta Ilomantsista kesältä 2011 Parppeinvaaran runotulilta. Sirpa Huttunen keskellä. Kuva: Seija Tiihonen.

Kalevalaisista naisista voit lukea Kantele-lehdestä 1/2012, lehden saat liittymällä Kantele-liittoon: http://kantele.net/liity. Vanhoja numeroita voit lukea lehtiluukku.fi-sivustolla.

“Seison kanteleen kanssa yli tuhannen odottavan ihmisen edessä Immanuelin kirkossa Windhoekissa. Ihmisten kasvoilta näkyy kummastus ja mielenkiinto: mitähän nuo valkoiset vieraamme aikovat meille esittää? Olen lavalla Ulla-Siskon, harjoittelukaverimme Marjo Kumpulaisen ja lähetystyöntekijä Ari Koivulahden kanssa. Suomenkielistä laulua kuunnellaan hiljaa, mutta kun kieli vaihtuu oshiwamboksi alkavat nauru, taputus ja innostuneet huudot raikua. Tunnelma on loistava!”

Namibialaisen M4-yhtyeen kitaristi Aveshe Munyika pääsi kokeilemaan Ulla-Siskon kirjokantta. Kuva: Eeva Jauhiainen.

lue lisää…

Improvisaatio on osa elämää enemmän tai vähemmän jokaiselle. Siinä missä yksi ei tiedä, mitä seuraavassa hetkessä tekee, toinen yrittää välttää yllätyksiä loppuun asti. Ja sitten auto ei lähde käyntiin. Tai sähköt katkeavat viikoksi. Pitää improvisoida.

Arja Kastiselle (vas. kuva: Paul Brück) improvisaatio on kaiken perusta ja Eija Kankaanrannalle (kuva: Kimmo Tähtinen) monipuolinen työkalu. Molempien haastattelu Kantele-lehdessä 1/2012.

lue lisää…

Espoon uuden piispan vihkimisjumalanpalveluksen musiikki hoidettiin urkujen puutteessa – kirkkoon rakennetaan uusia urkuja – hieman toisella tavalla. Hiippakunnan kanttoreista oli koottu 30 hengen kamarikuoro, joka lauloi kaikki virret 5-8 -äänisesti. Urkuparvella kuoron kaverina oli soitinyhtye: Kaisa Koivula (klarinetti), Tommi Asplund (viulu), Valtteri Lehto, (15-kielinen kantele), Senni Valtonen (konserttikantele), Senni Eskelinen (konserttikantele) ja  Elina Lappalainen (kontrabasso). Kuoroa ja yhtyettä johti Espoon tuomiokirkon kanttori Petri Koivusalo.

Senni Valtonen oli säveltänyt messua varten hienon päivän psalmin ja sovittanut päivän virren. Alku- ja loppusoitot sekä muun sovitustyön teki Petri Koivusalo. Pieni osa musiikista oli improvisoitua.

Jumalanpalvelus ja piispanvihkimys televisioitiin suorana ja on nähtävissä YLEn areenalla 13.3. saakka.

Vaikka kuoro oli melko massiivinen, kuuluivat kanteleet hyvin läpi tilaisuuden ja soivat Espoon kauniissa kirkossa heleästi. Olisi hienoa nähdä, että kanteleita käytettäisiin Suomen kirkoissa enemmänkin.

Kanteleen teemavuoden kunniaksi julistetaan avatuksi fantasiakanteleen rakennuskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on saada aikaan mielikuvituksellisia, muotoilultaan tai rakennusmateriaaliltaan erikoisia soivia kanteleita. Kielten määrää ei rajata.

Vuonna 1985 järjestetyn viisikielisten kanteleitten rakennuskilpailun satoa. Oma Malli -sarjassa Tuomo Isoniemen rakentama viisikielinen.

Vain mielikuvitus on kattona ideoinnille!

Kilpailun parhaimmisto on esillä Kaustisella Kansantaiteen keskuksessa koko kansanmusiikkijuhlien ajan, jolloin yleisöllä on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiansa. Virallisen voittajan valitsee asiantuntijaraati. Voittaja julkistetaan kantelekonsertissa Kaustinen-salissa 14.7.2012.

Pääpalkintona voittaja saa 1000 euroa. Lisäksi jaetaan tuotepalkintoja muille sijoittuneille ja yleisön suosikille.

Kilpailutyöt toimitetaan 30.6. mennessä: Kansanmusiikki-instituutti, Jyväskyläntie 3,

69601 Kaustinen. Soittimet palautetaan syksyllä takaisin tekijöilleen.

Kilpailun järjestävät: Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus, Kaustinen Folk Music Festival, Kansanmusiikki-instituutti ja Suomen Kansanmusiikkiliitto

Lisätiedot kilpailusta: Päivi Ylönen-Viiri, Suomen Kansanmusiikkiliitto, toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi

Helsinkiläisessä Käpylän musiikkiopistossa voi opiskella nykyään myös kansanmusiikkia. Kamulinjan juuret ulottuvat vuoteen 2002, jolloin professori Heikki Laitisen aloitteesta syntynyt Kansanmusiikkiopisto perustettiin.

Johanna Rautiainen opettaa Anja Pajarille sontuja tammikuisella 11-kielisen kanteleen kurssilla. Kuva: Sauli Heikkilä

lue lisää…

Wasuregain taustalla on vanha matkakertomus vuodelta 935, ’Tosa Nikki’ eli Tosa päiväkirja. Ki no Tsurayuki (872-946), päiväkirjan kirjoittaja, oli jo aikanaan arvostettu hovirunoilija ja kirjallisuusteoreetikko. Maalaus: Kanou Tanyuu (1602-1674)

Japanilainen runous  inspiroi säveltäjä Harri Suilamoa teoksen ’Wasuregai – onnade calligraphy’ syntyaikoihin. Teos on Kanteleliiton tilaus 25-kieliselle kotolle ja kanteleelle ja se kantaesitettiin Musiikin Ajassa vuonna 2009. Sittemmin teosta on esitetty mm. Pohjoismaisilla musiikkipäivillä Reykjavikissa sekä eri puolilla Japania. Salaperäisyydellään kiehtova taustatarina sekä monisävyisyydellään puhutteleva teos saattelee kuulijan hiljaisuuden äärelle, houkutellen herkistymään intensiiviseen kuunteluun.

Retriitinomainen pienkanteleiden jatkokurssi 28.7. – 29.7.2012

Knuutilan kanteleleirit 4.-7.6.2012 ja 18.-21.6.2012

KAMU’12 Lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri 10.-14.6.2012

15. Vesimusiikki 10–15.7.2012 Ikaalisten kylpylässä

Karstulan XXXVII Musiikkileiri ja PuuSoi -konserttisarja 21.7.–29.7.2012

Suvisoittajaiset Jyväskylän Kristillisellä opistolla 4–8.6.2012

Lahden 38. kanteleleiri 10–15.6.2012

II LEMPO – kansanmusiikin ja tanssin juhla Kouvolassa 13–15.4.2012

Sommelon kurssit 26.6.–30.6.2012

Vieremän kanteleleiri 30.7.-3.8.2012

Uulun lyhytkurssit keväällä 2012

• • • • • • •

lue lisää…